Nykytila
Vuosaaren satamaan johtavan väylän kulkusyvyys oli 11,0 m. Vuonna 2019 Helsingin sataman kokonaisliikennemäärä oli noin 14,4 miljoonaa tonnia, josta Vuosaaren kautta kulki noin 8,3 milj. tonnia. Konttiliikenteessä liikkui noin 533 000 TEU, mikä tekee satamasta Suomen toiseksi suurimman konttiliikennesataman. Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin väylän kulkusyvyys olisi tullut rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Hanke mahdollisti Vuosaaren sataman konttikuljetusten aluskoon kasvun ja siten kuljetuskustannusten alenemisen. Metsä Fibre Oy:n Äänekosken tehtaan kuljetukset Vuosaaren sataman käynnistyivät 2017. Näiden kuljetusten arvioitu lisäys sataman liikenteeseen on noin 0,8 Mt/v. Vuosaareen on lisäksi suunnitteilla uusi monipolttoainevoimalaitos.
Hanke ja tavoitteet
Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteishankkeessa Vuosaaren meriväylä ja satama-allas syvennettiin laivaliikenteen kuljetusvaatimusten mukaiseksi: 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2020 ja uusi väylä otettiin käyttöön 30.11.2021.
Meriväylän ja sataman syventämisellä parannetaan konttiliikenteen kuljetustaloutta sekä Helsingin Sataman kilpailukykyä. Väylän syventämisen myötä lastikapasiteetti voidaan lähes kaksinkertaistaa osalla rahtialuksista. Tämä tuo merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä ja pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia.
Hankkeen aikana ruopattiin maa-aineksia noin 1,0 milj. m3 ja louhetta syntyi noin 0,8 milj. m3. Hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset läjitettiin meriläjitysalueelle ja louhemassat hyödynnettiin Helsingin kaupungin aluerakentamisessa. Maakuljetusten sijaan louhe kuljetetettiin rakennuskohteisiin meriteitse, mikä toi merkittäviä kustannussäästöjä, vähensi kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja liikennehaittoja. Ruoppaus- ja louhintatöiden lisäksi väylän turvalaitteet päivitettiin vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Hankkeen aikana väylällä ja sen läheisyydessä liikennöi paljon työkalustoa kuten proomuja, hinaajia ruoppauslauttoja sekä henkilöstönkuljetusveneitä. Louhetta kuljettavat proomut kulkivat myös Vuosaaren meriväylän ja Hernesaaren välillä.
Hankkeesta aiheutuvat haitat pyrittiin minimoimaan ja ympäristövaikutuksia seurataan viranomaisen hyväksymien vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmien avulla vuoteen 2023 asti. Hankkeen vaikutusten seuranta aloitettiin ennen rakennustöiden töiden aloitusta ja päätetään hankkeen jälkeen tehtävillä jälkitarkkailuilla. Haittavaikutuksia kompensoitiin kiinteistö- ja ammattikalastajakorvausten kautta. Hankkeella oli vesilainmukaiset luvat töiden toteuttamiseksi. Vesilupapäätös (Nro 149/2017/2, Dnro ESAVI/8044/2015). KHO päätös 18.3.2020 (Dnro 3610/1/19).
Hankkeessa ruopattava maa-aines läjitettiin meriläjitysalueelle, jolla oli voimassa oleva vesilupa ja oma tarkkailuohjelmansa, joiden mukaisesti läjitys toteutettiin ja vaikutuksia seurattiin. Tarkkailutoimet sisälsivät mm. luotauksia, joilla seurattiin alueen täyttymistä ja massojen pysymistä alueella. Meriläjitysalue sijaitsi varsin kaukana ruoppauskohteista ja loma-asutuksesta.
Aikataulu
Kustannukset
Hankkeen päivitetty kokonaiskustannusarvio on 26,5 M€, josta meriväylän syventämisen osuus on 17,2 M€ ja sataman syventämisen osuus n. 9,3 M€. Hanke saa EU:n CEF-tukea 20% hankkeen kustannuksista.
Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.
