Vt 5 Mikkeli–Juva
Hankkeen taustat
Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Yhteensä 37 kilometrin pituinen väylä on Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan yhteysvälillä vilkasliikenteinen, ja sitä pitkin kulkee päivittäin noin 7800–13 300 ajoneuvoa. Tieosuuden liikennemäärän ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä vuonna 2040 sen arvioidaan olevan noin 10 600–17 900 ajoneuvoa vuorokautta kohden.
Tieosuuden ensisijainen ongelma on liikenteen sujuvuus, turvattomuus sekä haitat tien varren asutukselle ja maankäytön kehittämiselle. Yhteysvälillä tapahtuu vuosittain keskimäärin kahdeksan henkilöonnettomuutta.
Turvallisuutta ja sujuvuutta pitkälle tulevaisuuteen
Parannushanke tukee yhteysvälin Mikkeli–Kuopio kehittämistä pääteiden toimintalinjojen mukaisesti poistamalla valtatie 5:n yhden merkittävimmän ongelmakohdan. Liikenne on hankkeen valmistuttua Mikkelin ja Juvan välillä sujuvaa ja turvallista pitkälle tulevaisuuteen.
Hankkeessa Mikkeli–Nuutilanmäki-osuus rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät toteutetaan eritasoisina uuteen maastokäytävään. Nuutilanmäki–Juva osuus rakennetaan samanlaisena 2 + 2 kaistaisena, eli koko tieosuus Vt 5 Mikkeli–Juva on laatutasoltaan sama.
Hankkeen hyödyt
Välin Mikkeli–Juva liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus nousevat muun valtatieverkon tasolle. Myös maankäytön kehittäminen tehostuu, etenkin Visulahden alueella. Yhteysvälille luodaan edellytykset joukkoliikenteen laatukäytävälle ja elinkeinoelämän kasvulle. Mikkelin ja Rahulan välisellä osuudella melulle altistuvien määrä laskee.
Hanke etenee vaiheittain
Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Välin Mikkeli–Nuutilanmäki tiesuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2017, ja rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 2018. Nuutilanmäki–Juva-osuuden tiesuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa 2019, ja rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2019.
Vt 5 Mikkeli-Juva otetaan liikenteelle vaiheittain vuosina 2020–2021 ja lopullisesti tie on valmis kesällä 2022.
(Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)
Hankkeen kustannukset
Kokonaisuudessaan hanke on arvoltaan 121 miljoonaa euroa, josta kuntien rahoitusosuus voimassa olevan suunnitelmien mukaan on yhteensä 6,9 miljoonaa euroa
Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,82, eli hankkeeseen investoitava raha saadaan tällä kertoimella yhteiskunnalle takaisin sillä saavutettujen hyötyjen kautta.