Tampereen Rantatunnelia rakennetaan vuoteen 2017 asti. Valmistuessaan Rantatunneli edesauttaa Tampereen keskustan kehittämistä ja parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Väylävirasto
projektipäällikkö
Mauri Mäkiaho
Väylävirasto
johtaja
Pekka Petäjäniemi
Hankesuunnitelma ja raportteja
Rantatunneli - Arvoa rahalle raportti (2018)
Rantatunneli - Value for money report (2018)
IPMA Award, feedback report (2018)
Rantatäyttöjen vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015
Ilmanlaadun mittaustulokset vuodelta 2015
Tampereen kaupunki: Rantaväylän (vt 12) kehittäminen
Tampere-lehti 2/2013: Kymmenen kysymystä tunnelista (pdf)
VirtualTampere: Naistenlahden työmaa
VirtualTampere: Santalahden työmaa
Vuosina 2013-2017 Tampereen Rantaväylä linjattiin reilun neljän kilometrin matkalta uudestaan. Matkasta 2,3 kilometria kulkee Suomen pisimmän maantietunnelin läpi. Lisäksi hankkeeseen kuului eritasoliittymiä tie- ja katujärjestelyineen.
Valmistuessaan vuonna 2017 Rantatunneli vapautti suuren kaistaleen Tampereen pohjoista keskustaa kaupunkilaisten käyttöön ja mahdollisti paremman pääsyn Näsijärven rantaan. Ranta-Tampellan uuden kaupunginosan yhteyteen syntyvän puistoalueen vesistötäyttöön käytettiin tunnelilouhinnassa syntyvää kiviainesta.
Hanke toteutettiin allianssimallilla, jossa perinteinen tilaaja - palveluntuottajamalli on häivytetty, ja osapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä. Allianssiin kuuluivat Tampereen kaupunki, Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto), Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy.
Rantatunnelin rakentaminen alkoi syksyllä 2013. Tunnelilouhinta päättyi kesäkuussa 2015. Tunnelin teknisten järjestelmien testaus alkoi keväällä 2016 ja tunneli avattiin liikenteelle 15.11.2016. Liikenteelleoton jälkeen rakennettiin vielä Naistenlahden eritasoliittymän pohjoisosan rampit ja katuyhteydet sekä tehdään viherrakennus- ja muut viimeistelytyöt, jotka valmistuivat vuoden 2017 marraskuun loppuun mennessä.
Hankkeen tavoitekustannus ilman arvonlisäveroa oli 180 miljoonaa euroa. Se jakautui eri kustannukohteisiin seuraavasti: