Pääradan lähtökohdat rakennettiin yli 160 vuotta sitten, mikä tekee radasta Suomen vanhimman. Liikennemäärien kasvu on lisännyt tarvetta radan kehittämiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana väylää onkin kehitetty kummastakin päästä. Kehitys jatkuu ja on tarpeen edelleen, sillä pääradan merkitys niin henkilö- kuin tavarajunaliikenteelle on suuri.
Hyppää matkalle pääradalle ja huomaat, miten väylä on muuttunut ja muuttuu.
Helsingin päästä lähdetään
Matka pääradalla etelästä pohjoiseen käynnistyy Helsingin rautatieasemalta, jossa saatiin viime vuoden lopulla joitain viimeistely- ja purkutöitä lukuun ottamatta valmiiksi ratapihan toimivuutta parantanut hanke. Helsingin ratapihan toimivuuden parantaminen -hanke saavutti tavoitteensa, ja tätä nykyään ratapihan häiriöherkkyys on vähentynyt ja tuntikapasiteettiä on nostettu noin 16 junalla 74 junasta lähes 90 junaan.
"Hankkeen tarkoituksena oli lisätä kapasiteettiä sekä pienentää radan häiriöherkkyyttä, ja tavoitteisiin päästiin hyvällä suunnittelulla ja onnistuneella yhteistyöllä. Pääradan parannuksessa varauduimme ennakolta tuleviin haasteisiin eli nykyään poikkeustilanteisiin on enemmän pelivaraa", projektipäällikkö Veli-Matti Kantamaa Väylävirastosta kertoo.
Helsingin ratapihaa ei hankkeessa voitu alueen tiiviyden vuoksi laajentaa, joten toimivuutta parannettiin ja kapasiteettia lisättiin kehittämällä olemassa olevaa ratapihaa. Hankkeessa ratapihan vaihteita ja vaihdekujia lisättiin, minkä ansiosta raidevaihtoehdot Helsingin ja Pasilan välisessä junaliikenteessä lisääntyivät. Lisäksi opastinvälejä lyhennettiin lisäämällä Helsinki-Pasila väliin linjasuojatusta, mikä tarkoittaa junien peräkkäisen turvallisen kulun turvaamista automaattisesti. Tämän myötä radan kapasiteettiä on mahdollista lisätä huomattavasti. Helsingin releryhmäasetinlaite mahdollistaa tämän tyyppiset lisäykset kohtuullisen helposti.
"Ratapihalla tehtiin parannuksia junienautomaattiseen kulunvalvontaan tuomalla paikalle Ebiloop-järjestelmä, joka tuo joustavuutta JKV-järjestelmään eli junankulun valvontaan ja mahdollistaa myös kapasiteetin lisäykset", täsmentää Kantamaa.
Kuva: Keravan asetinlaite ulkoa.
Kaikkiaan hankkeessa asennettiin noin 20 vaihdetta rakennusvaiheessa vuosina 2016–2019. Samalla tehtiin niiden vaatimat turvalaitemuutokset olemassa olevaan asetinlaitteeseen sekä kunnostettiin huoltoraiteiden päällysrakenteet. Lisäksi Pasilan läntiseen lisäraiteeseen liittyvät raiteistomuutokset, turvalaitepäivitykset ja sähköradan muutostyöt tehtiin hankkeen aikana.
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat lopulta 50 miljoonaa euroa, mikä oli noin kymmenen miljoonaa euroa vähemmän kuin kustannusarvioon kirjattiin. Rakentamissuunnitteluun saatiin TEN-T-tukea.
Pasilasta heijastuksia koko maahan
Helsingin ratapihan toimivuuden parantaminen -hankkeen maaliin saanti oli tärkeä osa valmistautumista Pasila–Riihimäki-radan ja Espoon kaupunkiradan lisääntyviin liikennemääriin. Työskentely Helsingin ratapihalla piti sovittaa yhteen käynnissä olleen junaliikenteen kanssa. Oman mausteensa soppaan toivat kauppakeskus Triplan rakennustyöt ja Pasilaan tehdyn lisäraiteen rakentaminen.
Kaksi vuotta sitten valmistunut Pasilan läntinen lisäraide helpottaa merkittävästi pääradan liikennettä. Kaikkiaan 1,5 kilometrin mittainen osuus koostuu uudesta raiteesta ja asemalaiturista.
Pasilan kautta kulkee arkisin yli tuhat junaa, minkä vuoksi aseman merkitys koko junaliikenteen sujuvuudelle koko maassa on kriittinen. Näin ollen lisäraiteen rakentaminen edesauttaa sekä tavaraliikenteen häiriöiden vähenemistä että matkustajajunien täsmällisyyttä.
Tikkurilan ja Riihimäen välillä paljon parannuksia
Matkan pääradalla jatkuu edelleen pohjoisen suuntaan kohti Tamperetta. Matkalla kuljetaan läpi käynnissä olevan Helsinki–Riihimäki-hankkeen, jonka tavoitteena lisätä kapasiteettiä ja pienentää radan häiriöherkkyyttä.
Hanke koostuu kolmesta eri vaiheesta, joiden kaikkien yhteisenä lopputavoitteena on, että valmistuessaan Helsinki–Riihimäki-rataosa olisi koko matkaltaan vähintään neliraiteinen. Sen myötä pääradan toimintavarmuus paranee, junavuoroja voidaan lisätä ja tavaraliikenteen kilpailukyky paranee
Ensimmäinen vaiheessa keskityttiin erityisesti liikennepaikkojen parantamiseen. Rakentamista tehtiin muun muassa Tikkurilan, Keravan, Järvenpään ja Riihimäen asemilla. Tikkurilassa työt jatkuvat vielä. Hankkeen toisessa ja kolmannessa vaiheessa rakennetaan varsinaiset lisäraideosuudet, jotka viime kädessä mahdollistavat junavuorojen lisäämisen.
“Hankkeen 2015 alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin liikennepaikkojen parantamiseen, koska sillä saavutettiin eniten hyötyjä. Myöhemmissä vaiheissa rakennettavien lisäraiteiden valmistuttua liikennepaikat olisivat muodostuneet kapasiteetin osalta 'pullonkauloiksi' ilman tehtyjä muutoksia", projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta perustelee.
Hankkeen ensimmäinen ja toinen vaihe ovat rakentamisvaiheessa. Toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Jokelan välille
Ei kahta ilman kolmatta
Suunnitteluvaiheessa olevassa hankkeen kolmannessa vaiheessa on tarkoituksena rakentaa lisäraiteet Jokelasta Riihimäellä.
"Paraneva välityskyky mahdollistaa neljä tunnittaista lähijunaa suuntaansa Helsingin ja Riihimäen välillä, kun nykyisin junia on kaksi suuntaansa. Lisäraiteet mahdollistavat myös Helsingin ja Riihimäen välisten lähijunien nopeuttamisen, kun aikatauluihin voidaan suunnitella kaukojunien ja lähijunien välinen ohitus ilman lähijunien hidastamista. Kun lähijunat ja kaukojunat on siirretty omille raiteilleen, voidaan lisäksi kaukojunien matka-aikoja lyhentää", projektipäällikkö Marketta Ruutiainen Väylävirastosta selventää.
Hankkeen myötä myös radan häiriön sietokyky paranee, jolloin liikenne on sujuvampaa ja luotettavampaa.
Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen 3. vaiheen ratasuunnitelma hyväksytään vuoden 2023 aikana, mutta rakentamisesta ei vielä ole päätöstä.
Tampereen henkilöratapihalle tulossa suuria muutoksia
Pääradan vilkkaimpien asemien joukkoon lukeutuu Tampereen asema, jonka vuotuinen matkustajamäärä on yhteensä noin 2,7 miljoonaa lähtevää, saapuvaa ja vaihtavaa matkustajaa Tampereen kautta kulkee vuorokaudessa yhteensä noin 170 henkilö- ja tavaraliikenteen junaa. Väyläviraston tavoitteena on laittaa asema uuteen uskoon Tampereen henkilöratapiha -hankkeessa. Suunnitteluvaiheessa olevan hankkeen tavoitteena on rakentaa Tampereelle uusi henkilöliikennelaituri sekä paremmat kulkuyhteydet junamatkustajille koko asema-alueelle.
"Tampere on Suomen junaliikenneverkon solmukohta, ja Tampereen henkilöratapihan toimintoja käyttää niin matkustaja- kuin tavarajunaliikennekin valtakunnallisesti. Siksi Tampereen henkilöratapiha -hankkeen merkitys koko maan junaliikenteelle ja pääradalle on aivan keskeinen”, projektipäällikkö Mikko Heiskanen Väylävirastosta selventää.
Tampereen henkilöratapiha -hanke on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on parantaa pääradan käyttöä ja toimivuutta.
“Kokonaisuuteen linkittyvät muun muassa ympäröivät kehitys- ja peruskorjaustarpeet, kuten Tampere–Helsinki -hankkeet, Tampere–Jyväskylä-radan rakentamishanke, Tampere–Pori tasoristeyksien poisto -hanke sekä mahdollinen Digirata-testiosuus Porin suuntaan samanaikaisesti itse ratapihan rakentamisen kanssa", tarkentaa Heiskanen.
Kustannusarvioltaan noin 170 miljoonan euron hankkeessa uusitaan lisäksi junalaitureiden katokset sekä järjestellään uudelleen henkilöjunien huoltojärjestelmät. Lisäksi ratarakenteita päivitetään muutosten vaatimalla tavalla. Myös turvalaite- ja sähköratapäivitykset kuuluvat kokonaisuuteen.
"Tampereen henkilöratapiha -hankkeessa rataosuudella tehtävät työt vaikuttavat pääradalla liikkumiseen monella tapaa. Rataverkon käytettävyys, täsmällisyys ja henkilöliikenteen esteettömyys paranevat. Valtakunnalliselle junaliikenteelle pystytään tarjoamaan korkealuokkaisia palveluja. Uudet raidejärjestelyt nopeuttavat matkustajajunien liikennöintiä ja henkilöliikenteen raidekapasiteetti kasvaa. Lähijunaliikenteen vuorovälien lisääminen mahdollistuu ja uusista lisäraiteista hyötyvät myös kaukojuna- ja tavaraliikenne", Heiskanen lisää.
Hanke ei ole vielä rakentamisvaiheessa.
Suomi-rata tähtää nopeampaan matkaan pääradalla
Samaan aikaan kun Väylävirasto pitää huolen pääradan toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa, Suomi-rata-yhtiön tavoitteena on saavuttaa nopea noin tunnin junayhteys Tampereelta Helsinkiin. Rata koukkaisi matkallaan Helsinki–Vantaan lentoaseman kautta. Vaihtoehtoja Suomi-radan toteuttamiseen on kaksi, joista toinen tarkoittaisi täysin uuden ratalinjauksen rakentamista ja toinen olemassa olevan radan lisäraiteiden ja oikaisujen rakentamista.
Suomi-rata Oy julkaisi syyskuussa selvityksen siitä, miten pääradan nopeutta voitaisiin Tampereen ja Helsingin välillä lisätä. Suunnitelman mukaan uusi linjaus suurnopeusradalle olisi vaihtoehdoista paras. Toteutuessaan pääradalle rakennettaisiin lisäraiteita sekä oikaisuja. Suomi-rata-hanke ei ole Väyläviraston hanke.
Tietoa pääradasta
- Ensimmäinen ajatus pääradasta virisi 1849, mutta meni vielä parikymmentä vuotta ennen kuin ensimmäinen varsinainen juna liikkui radalla tammikuussa 1862.
- Radan kunnossapito ja rakentaminen ovat olennaisia, sillä samalla kun pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, on se myös Suomen taloudelle merkitykseltään suuri.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylien vuosi 2023
Väyläviraston suunnitteluohjelma vuosille 2023–2026 julkaistu
Digitaalisen turvallisuuden periaatteet Väyläviraston toiminnan tueksi
Datan rattaat pyörimään! Osallistu Suomi kävelee ja polkee -foorumiin 14.2.2023