Hyppää sisältöön

Materiaalien korkeat hinnat ja huono saatavuus haastavat rakentamista

Julkaistu 19.5.2022

Teräs, bitumi, öljy, puu, lasi, betoni. Näiden ja monien muiden aineksien avulla tehdään onnistunutta infraa, mutta lähiaikoina materiaalien korkeat hinnat sekä huono saatavuus ovat vaikeuttaneet huomattavasti rakentamista sekä alan toimintaa. Kysyimme Väyläviraston hankintajohtajalta Pekka Petäjäniemeltä, mitä kaikkea kustannusten nousu sekä työmaiden epävarma tilanne pitää sisällään.

 Poikkeuksellinen maailmantilanne näkyy infra-alalla konkreettisesti rakennusmateriaalien hinnoissa. Esimerkiksi teräksen ja puun osalta hintojen nousua on nähtävissä jo viime vuodelta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne muuttui entisestään, ja eteen tuli myös saatavuusongelmia. ”Nämä kaksi tietysti ruokkivat toisiaan ja tällä hetkellä molemmat seikat hankaloittavat tekemistä huomattavasti”, Petäjäniemi kertoo.
      
Kiskoihin tulevan teräksen hinta oli viime hankinnassa jopa 75 prosenttia aikaisempaa kalliimpi. Tämän lisäksi ratamaailmassa vaikuttaa etenkin kuparin hinnan nousu. Kuparia käytetään junien sähkökaapeleissa. 

Kysynnän ja tarjonnan lakien lisäksi materiaalin hintaan vaikuttaa myös sen valmistustapa. Esimerkiksi terästä valmistetaan korkeissa lämpötiloissa, ja siksi siihen vaaditaan paljon sähköä ja muuta energiaa. Teräksen korkeaan hintaan vaikuttaa siis myös energian kallistuminen.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten myötä Väylävirasto on ottanut käyttöön indeksiehdon myös alle kahden vuoden urakoihin. Indeksiehdon myötä Väylävirasto ottaa osan urakan taloudellisesta riskistä itselleen. ”Kallistuneiden materiaalien lisäksi meidän täytyy omalta osaltamme pystyä varautumaan myös indeksin myötä tulevaan mahdolliseen hinnannousuun”, Petäjäniemi toteaa.

Viime kuukausina myös bitumi on puhututtanut paljon. Pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen Väylävirasto lisäsi hankintoihinsa suosituksen, joka koskee venäläistä alkuperää olevan bitumin välttämistä. ”Bitumiin liittyvällä suositukselle halusimme viestiä, että vastuu materiaalin alkuperästä on täysin yrityksellä itsellään. Bitumi onkin joutumassa lähiviikkoina EU:n pakotteiden listalle.”

Epävarmuus heijastuu työmaiden toimintaan

Rakennusmateriaalien hinta on tietysti vain osa hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka koostuvat myös työvoimasta, oman kaluston käytöstä, aliurakoinnista sekä niin sanotuista työmaan yhteiskustannuksista. Materiaalien osuus vaihtelee rakennuskohteesta riippuen 30 prosentista 70 prosenttiin, ja keskimääräinen arvio on noin 40 prosenttia.

Merkittävä seikka tällä hetkellä on alan näkökulmasta epävarmuus, sillä yhdelläkään taholla ei ole tietoa siitä millaiseksi tilanne tulee kehittymään. Kustannuksia voi olla mahdotonta arvioida, ja herää kysymys, mikä hinta toteutuneesta hankkeesta ollaan valmiita maksamaan?

Väyläviraston hankkeissa on suurilta osin kyse myös urakoitsijoiden alihankinnoista, ja ala on vahvasti konevaltaista. Hankaloittava tekijä hankkeiden toteutuksessa on siis esimerkiksi polttoöljyn kallistuminen.

Petäjäniemi kertoo, että erityisesti rakentamiskoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn hinta on noussut jopa 80 prosenttia entisestä: ”Hallitus teki pari viikkoa sitten päätöksen siitä, että kuljetusyritysten on mahdollisuus hakea dieseltukea, mutta tämä ei koske rakennuskoneiden polttoöljyä.”

”Jotkin koneyrittäjät ovat jo irtisanoneet sopimuksiaan pääurakoitsijoille, ja tällä hetkellä kova haaste materiaalihintojen lisäksi on saada nämä pienyritykset pysymään työmaalla. Yritykset pyrkivätkin toteuttamaan urakoita nopeasti, sillä tämän myötä yleiskulut, kuten työmaakoppien vuokra sekä sähkö, ovat pienemmät.”

Onko muutos myös mahdollisuus?

Selvää on, että urakoiden hinnat tulevat nousemaan, ja että lisärahoitusta tarvitaan, jos suunnitellut hankkeet halutaan toteuttaa. Vaikka rakennusala on kohdannut tänä keväänä suuren haasteen, toivoa kuitenkin vielä löytyy, ja muutos on samalla mahdollisuus etsiä uusia väyliä markkinoilta.

”Yritykset tekevät kovasti töitä löytääkseen ratkaisuja, joilla pitää pyörät pyörimässä ja joiden avulla ne pystyvät palvelemaan meitä tulevaisuudessakin”, Petäjäniemi toteaa.

Korkeat hinnat ja huono saatavuus muistuttavat jälleen myös materiaalien uusiokäyttömahdollisuuksista. Vaikka nykytilanne voikin olla hieman haastava esimerkiksi uusien, vihreämpien investointien tekemiseen, kiinnitetään tilanteen myötä ehkä vielä paremmin huomiota esimerkiksi työmaalla tehtävään materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen.

”Uskon, että esimerkiksi jokainen tukipuu jota sillanrakentamisessa käytetään, otetaan nyt työmailla talteen seuraavaa urakkaa varten.”

Lue myös:

Pääjohtaja Wihlman: Kesä on Väylävirastossa aktiivisen rakentamisen aikaa

Rataverkon materiaaleissa kättä lyövät sadan vuoden elinkaari ja jatkuva kehittäminen

Asfaltin yksinkertainen koostumus takaa kierrätyksen onnistumisen

Teräs ja betoni – siltarakentamisen dynaaminen duo

Vesiväylätietojen järjestelmät kehittyvät voimakkaasti: Haavi-otettiin käyttöön

Kesällä työmailla paiskitaan hommia

Turvallinen työmaa tehdään yhdessä


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta