Tampereen henkilöratapiha

Ratahanke Käynnissä Pirkanmaa

Hankkeessa parannamme Tampereen henkilöratapihan toimivuutta niin matkustajille kuin junillekin. Valmistuessaan hanke muuttaa merkittävästi Tampereen rautatieaseman aluetta ja parantaa junaliikenteen sujuvuutta koko Suomessa. Korjaamme vaativia siltakohteita ja mahdollistamme osaltamme Tampereen kaupungin tulevia keskustan kehityshankkeita.

Havainnekuva uudesta asematerminaalista. Asematunneli ja Itsenäisyydenkadun tunneli on yhdistetty matkaterminaaliksi.
  • Käynnistyminen
  • Kehitysvaihe
  • Rakentaminen 2025–2031
  • Valmis

Hankkeen perustiedot


Aikataulu
2025-2031
Urakoitsija
Kreate Oy
Kustannukset
202 milj. €
Tilaaja
Väylävirasto
Tampereen kaupunki
VR-Yhtymä Oyj
Fintraffic Raide Oy
Tavoitteet
  • Parantaa henkilöratapihan toimivuutta matkustajille ja junille 
  • Lisätä henkilöratapihan ja aseman välityskykyä, esteettömyyttä ja turvallisuutta
  • Uudistaa vaativia siltakohteita
  • Mahdollistaa osaltaan Tampereen kaupungin keskustan kehityshankkeita
     

Hankkeen taustaa

Tampereen henkilöratapiha on yksi Suomen keskeisimpiä henkilöliikenteen junanvaihtopaikkoja. Sen kautta tehdään noin 6,3 miljoonaa kaukojunamatkaa vuodessa.  Henkilöliikenteen lisäksi aseman raiteistoa kuormittaa sen läpi kulkeva tavaraliikenne.

Tampereen henkilöratapihalla on jatkuvia kapasiteettihaasteita. Aseman viisi matkustajalaiturilla varustettua raidetta ovat yhtäaikaisesti käytössä useita kertoja vuorokaudessa ja joinakin tunteina kaksi matkustajajunaa joutuu käyttämään samaa raidetta. Matkustajien kulkuyhteydet ovat myös suurelta osin vanhentuneita. 

Nykyinen asemarakennus valmistui 1930-luvulla ja kulkuyhteyksiä on parannettu aiemmin muun muassa vuonna 1989 käyttöön otetulla asematunnelilla ja vuonna 2008 käyttöön otetulla matkakeskustunnelilla. Välityskyky ei kuitenkaan ole riittävä nykyiselle matkustajamäärälle, mikä aiheuttaa ruuhkautumista esimerkiksi liukuportaissa. Myös laitureiden katoksissa on puutteita. Nykyisin vain reunalaiturilla ja ensimmäisellä välilaiturilla on katokset, jotka ovat niin huonokuntoisia, että reunalaiturin katos on jouduttu osittain purkamaan ja sen tilalle on tehty tilapäinen katos. 
 

Hankkeen sisältö

Yhdistämme Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja nykyisen asematunnelin moderniksi ja avaraksi matkaterminaaliksi, jossa tulee sijaitsemaan myös raitiotiepysäkki. Rakentamisen yhteydessä parannamme pyörätietä ja jalkakäytäviä, rakennamme pyöräparkin sekä hissejä ja liukuportaita. Uuteen matkaterminaaliin syntyy täysin uutta liiketilaa noin 600 neliötä. 

Rakentamisen ajaksi siirrämme kaluston seisotuksen henkilöratapihalta Perkiön raiteiston alueelle. Naistenlahteen rakennamme vaunuhuoltoalueen, jotta matkustajaliikenteen junille saadaan tulevaisuudessa enemmän tilaa ratapihalle. 
Henkilöratapihalla teemme rata-, turvalaite-, ja sähköratamuutoksia, uudistamme asetinlaitetilan ja rakennamme kolmannen välilaiturin sujuvoittamaan junaliikennettä. 

Osana hanketta uudistamme rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevan Erkkilän ylikulkusillan.  Samalla korotamme siltaa, jotta tarvittavat suojaetäisyydet radan rakenteisiin säilyvät Naistenlahden raiteiston alueella.



 

Grafiikkakuva hankkeen toimenpiteistä. Kuvassa keskellä piirros Tampereen rautatieasemasta kuvattuna lännestä idän suuntaan. 

 

Sijainti

Henkilöratapiha sijaitsee Tampereen keskustassa, itä- ja länsipuolen yhdistävän rautatieasema-alueen ytimessä. Hankkeeseen kuuluvia kohteita sijaitsee pääradan varrella useassa kohtaa keskustaa.

Grafiikkakuva hankkeen kohteista, alhaalla etelä, ylhäällä pohjoinen.  

 

Hankkeen vaikutukset

  • Henkilöratapihan uudistuksella luomme vetovoimaista asemanseutua ja hankkeella on keskeinen rooli Tampereen kaupungin keskustan kehittämisessä. 
  • Muutoksilla parannamme laiturialueen saavutettavuutta ja esteettömyyttä kasvaville ihmisvirroille sekä lisäämme alueen läpikulkemisen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 
  • Rataverkon käytettävyys, täsmällisyys ja henkilöliikenteen raidekapasiteetti kasvaa.
  • Laiturikatokset parantavat matkustajien olosuhteita ja matkustuskokemusta. Junaa voi aina odottaa katoksien alla. 
  • Henkilöjunien huollon työympäristö on turvallinen huollon siirtyessä pois matkustajalaitureiden välittömästä läheisyydestä.
  • Uusimme hankkeessa myös useita elinkaarensa päähän tulleita siltoja. Muutoksilla mahdollistamme osaltamme sujuvan raideliikenteen.

 

Kustannukset

Hankkeen kokonaisbudjetti on 202 miljoonaa euroa. Toteutus on jaettu kahteen vaiheeseen, josta ensimmäisen töiden osuus on noin 40 miljoonaa euroa. Tilaajaosapuolet tekevät myöhemmin erillisen päätöksen hankkeen toiseen toteutusvaiheeseen siirtymisestä.

Kokonaisuudessaan rakentaminen kestää noin viisi vuotta ja ensimmäisen vaiheen työt valmistuvat vuoden 2026 aikana. 
 

Ajankohtaista hankkeessa

Takaisin Väylävirasto Tampereen henkilöratapiha -hankkeen luotsina

Väylävirasto Tampereen henkilöratapiha -hankkeen luotsina

Julkaistu 22.4.2024

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen vuonna 2019 käynnistynyt suunnittelutyö on valmistumassa luotsinaan Väyläviraston projektipäällikkö Mikko Heiskanen. Mikolla on laajaa kokemusta isoista infrahankkeista. Ennen Tampereen henkilöratapiha -hanketta Mikko on työskennellyt projektipäällikkönä useilla isoilla ja monivuotisilla suunnittelu- ja rakentamisprojekteilla. Myös allianssihankkeiden johtamisesta Mikolla on paljon kokemusta. Keskustojen kehittämishankkeista voidaan maininta muun muassa Helsingin Pasilan kehittäminen ja Tampereen Kansi ja Areena –hankkeet

Hankkeessa on mukana useita osapuolia

Väylähankkeet eivät kuitenkaan synny yhden tai kahden ihmisen käsissä, vaan hankkeeseen osallistuu myös Väyläviraston puolelta useampi henkilö. Johtamisessa projektipäälliköiden tukena on Väyläviraston johtaja Mauri Mäkiaho ja suunnittelussa projektipäällikkö Eero Virtanen. Lisäksi mukana on joukko asiantuntijoita muun muassa taitorakenteita ja sähkörataa koskevissa asioissa.  Väyläviraston näkökulmasta Tampereen henkilöratapiha -hanke on monen toimialan tehtävä, joka tällä hetkellä toimii kärkihankkeena ratapuolen ja maaperän käytön osalta. 

Projektinjohdollisen roolin lisäksi Väylävirasto huolehtii valtion infraomaisuudesta. 
"Valtion edustajina meillä on siihen liittyviä velvoitteita ja oikeuksia. Huolehdimme palveluntuottajien tasapuolisesta kohtelusta ja tuomme esiin myös sopimuskumppaneidemme asioita. Laajassa hankkeessa on useita osapuolia, joita kaikkia kuunnellaan", Mikko Heiskanen kertoo. 
 

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen projektipäällikkö Mikko Heiskanen

Tampereen henkilöratapiha -hanke osana suurempaa kokonaisuutta

Tampere on keskeinen raideliikenteen solmukohta Suomessa, joka palvelee lähi- ja kaukoliikenteen matkustajien lisäksi tavaraliikennettä valtakunnallisesti. Edelliset Tampereen ratainfraan kohdistuneet investoinnit on tehty vuonna 1997, jonka jälkeen rautatieliikenteen tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi. 
 "Vihreä liikenne on globaalisti kasvava ilmiö, mikä tukeutuu rautateihin. Henkilöliikenteen määrissä tapahtuu muutoksia, kun matkustajamäärät ovat kasvussa. Myös tavaraliikenteen logistiikkaketjut ovat muutoksien alla ja sieltä voi nousta uusia tarpeita. Ukrainan sodan myötä Venäjältä tuotu tuontipuu on korvattu muun muassa kotimaisella tuotannolla ja se on myös vaikuttanut tavaraliikenteen reitteihin", taustoittaa Heiskanen rautatieliikenteen ja ratahankkeisiin liittyviä tekijöitä. 

Tampereen henkilöratapiha -hanke sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa ja nivoutuu yhteen Tampereen kaupunkikehityksen kanssa. Tampereen kaupungilla onkin menossa useita keskustan kehityshankkeita, joiden toteuttaminen on osaltaan riippuvainen henkilöratapihan uudistamisesta. Tämän lisäksi hanke on osa suurempaa kokonaisuutta, sillä henkilöratapihan parantaminen mahdollistaa osaltaan muun muassa pääradan sekä Tampere–Jyväskylä ja Tampere–Pori-rataosien kehittämisen sekä Digiradan kehitystyön. 

Näin keskeisessä ja monitahoisessa hankkeessa on kartoitettava ratainfrastruktuurin tarpeiden lisäksi myös Tampereen ja seutukunnan tarpeet sekä huomioitava nämä hankkeen suunnittelussa.  
"Tampereella on houkuttelevuutta sekä tarve korkealuokkaisille matkustajaliikennepalveluille ja tavaraliikenteelle. Eri tarpeiden tunnistamista ja hankkeen suunnitteluratkaisuja ei kannata tehdä lyhytnäköisesti, vaan aikajänne on ulotettava riittävän kauas", kertoo Heiskanen. Tampereen keskustan lisäksi kaupungissa ja seutukunnalla on muita kehittyviä alueita. Tulevaisuudessa tiivistyvät ja uudet alueet voivat tuoda muutostarpeita liikennekapasiteettiin.  
 

Onnistunut hanke luodaan eri osapuolten yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla

Tampereen henkilöratapiha -hanke on monimutkainen ja useamman vuoden kestoinen, jossa eri osapuolten yhteistyön ja projektinjohdon merkitys korostuvat. Väyläviraston näkökulmasta asetetuissa aikatauluissa pysyminen sekä kustannusten hallinta ovat myös onnistuneen hankkeen oleellisia tekijöitä. Hankkeen toteutusmuoto muutettiin tammikuussa 2024 yhteistoiminnalliseksi allianssimalliksi. Allianssimallissa korostuvat yhteiset tavoitteet ja yhteinen tekeminen. 

Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi hankkeen sisällöstä käydään jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua, jolla varmistetaan asioiden ymmärtäminen samalla tavalla. Tästä on tullut luonteva toimintatapa Tampereen henkilöratapiha -hankkeella. Isosta kokonaisuudesta huolimatta tiivis projektinjohto pystyy pitämään langat käsissään. ”Oleellista hankkeen onnistumisen kannalta on yhteiseen maaliin pelaaminen”, summaa Heiskanen.
 

 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta

Hankkeeseen liittyvää materiaalia