Vuosi on lyhyt aika väyläverkkojen kunnossapidossa, ja Väylävirasto katsoo jatkuvasti myös pidemmälle tulevaisuuteen. Vuoteen 2023 lähdetään haasteisiin tarttuen.
"Väyläverkon kunnossapito vuonna 2023 on priorisoitua hoitoa ja korjausta asiakkaiden tarpeita kuunnellen, ajallisesti ja paikallisesti oikein kohdentaen sekä asiantuntemuksella toteuttaen", kiteyttää väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.
Väylien kunnossapidossa priorisoidaan liikenteellisesti vilkas pääväyläverkko. Osalla vähäliikenteisiä verkkoja korjausvelka kasvaa.
Vilkkaimmalla 10 000 kilometrillä yli 60 prosenttia maanteiden liikenteestä
Pidemmällä aikavälillä nykyinen rahoitustaso ei riitä siihen, että koko nykyverkko pystyttäisiin pitämään hyvässä kunnossa. Maantieverkon osalta vilkasliikenteisillä teillä kulkee kuitenkin yli 60 prosenttia kaikesta maanteiden liikenteestä, ja nämä noin 10 000 kilometriä pystytään ylläpitämään nykykunnossaan. Vähäliikenteisellä tieverkolla on sen sijaan odotettavissa, että väylien ikääntyessä tarve kalliimmalle peruskorjaukselle on tulevina vuosina suuri.
"Hyvä uutinen on se, että meillä on todennäköisesti vielä muutamia vuosia aikaa vähäliikenteisen verkon ongelmien ratkaisemiseen. Sen jälkeen tullaan periaatteellisenkin kysymyksen eteen: kuinka suuria peruskorjauksia pystymme tekemään. Laitammeko suuremmalla kertainvestoinnilla verkoston kuntoon tulevia sukupolvia varten, vai rappeutuvatko vähäliikenteiset tiet odottaessaan toimenpiteitä", Anttila pohtii.
Maailmantilanne ja yleinen hintojen nousu heijastuu vahvasti koko yhteiskuntaan, niin myös väylänpitoon. Vaikka sen rahoitus onkin merkittävä, noin 1,3 miljardia euroa, voi ostovoiman heikkenemistä havainnollistaa ajattelemalla, mitä tuo noin 10 prosentin korotus kustannuksiin tuossa summassa tarkoittaa.
"Nykytilanteessa on entistäkin tärkeämpää hyödyntää isoa voimavaraamme, eli vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa ja priorisointikykyä. Joka tapauksessa esimerkiksi talvikunnossapito ja ylipäätään päivittäinen liikennöinti teillä, rautateillä ja vesiväylillä turvataan. Haasteita on kuitenkin luvassa korjausten, kuten maanteiden uudelleenpäällystysten kanssa. Huonokuntoisten päällysteiden määrä kasvaa pääteiden ulkopuolella", Anttila sanoo.
Maksimaalinen lisäarvo ja vaikuttavuus yhteiskunnalle
Suomessa yhteiskunnan eri toimijoilla on yleisesti hyvä kyky vastata globaaleihin haasteisiin. Myös Väyläviraston tietoon perustuva taito priorisoida sekä vahva osaaminen niin teknisesti kuin tilaajanakin takaa sen, että rahoitus kohdennetaan ja käytetään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.
"Haluamme tuottaa maksimaalisen lisäarvon ja vaikuttavuuden yhteiskunnalle. Esimerkiksi teiden talvihoidossa uudessa urakkamallissa ja laatuvaatimuksissa on nostettu suurempi osa elinkeinoelämän käyttämistä reiteistä parempaan laatuluokkaan", Anttila kertoo.
Myös ratapuolella elinkeinoelämän kuljetukset pitävät yhteiskunnan toiminnassa.
"Esimerkiksi raakapuukuljetuksiin olemme pyrkineet saamaan lisäkapasiteettia yhteistyössä aktiivisen vuoropuhelun kautta. Ylipäätään haluamme kuulla elinkeinoelämän tarpeita ja toimia heidän hyväkseen niin hyvin kuin voimme, arjen liikkumisen ja kansalaisnäkökulman lisäksi. Ymmärrys asiakastarpeesta edesauttaa pitkäjänteistä mutta tarvittaessa ketterää toimintaa muutostilanteissakin", Anttila toteaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Millaisella väyläverkolla liikut ja kuljetat vuonna 2023?
Liikenneväylien rahoitus vähenee ensi vuonna