Hyppää sisältöön

Liikenneväylien rahoitus vähenee ensi vuonna

Julkaistu 28.10.2022

Vuonna 2023 perusväylänpitoon ja liikenteen kehittämisinvestointeihin on käytössä vähemmän rahaa kuin kahden viime vuoden aikana. Myös kustannustaso on noussut. Tämä tarkoittaa, että väylien korjausvelka kasvaa ja uusia hankkeita voidaan aloittaa vähemmän. Vähentyneestä rahoituksesta huolimatta Väylävirasto turvaa päivittäisen liikennöinnin teillä, rautateillä ja vesiväylillä.

Huonokuntoinen tie.

Ensi vuonna perusväylänpidon rahoitus on noin 1,3 miljardia euroa. Pudotusta vuoteen 2022 on yli sata miljoonaa euroa.

"Vuonna 2023 rahoitusta saadaan vähemmän kuin kolmena edeltävä vuotena. Samaan aikaan kustannustaso on noussut, eli esimerkiksi päällystäminen ja rakentaminen maksaa aiempaa enemmän", kertoo Väyläviraston toiminnanohjauksen toimialajohtaja Mirja Noukka.

Tarpeisiin nähden liian pieni rahamäärä vaikuttaa suoraan väyliin. Huonokuntoisten teiden määrä tulee kasvamaan noin tuhannella kilometrillä. Myös rautateillä korjausvelka lisääntyy. Raiteilla korjausvelan paheneminen voi näkyä muun muassa nopeusrajoituksina ja junaliikenteen täsmällisyyttä heikentävinä vikoina.

Rahoituksen vähenemisestä huolimatta Väylävirasto pystyy pitämään väylät käyttökunnossa. Esimerkiksi talvikunnossapitoon rahoituksen tiputus ei suoraan vaikuta. Kuoppiakin voidaan edelleen paikata, mutta vähemmän kuin olisi tarve. Priorisoimme vilkasliikenteisten väylien kunnossapidon, jotta liikenne pysyisi mahdollisimman sujuvana Suomessa.

Vähemmän investointihankkeita käyntiin

Uusia väylähankkeita on näillä näkymin luvassa vuodelle 2023 vain yksi kappale - Oulun Poikkimaantien mt 8155 parantaminen. Kustannustason noususta johtuen myös väylähankkeiden kustannukset ovat kohonneet, ja useiden hankkeiden kustannusarvioita (valtuuksia) on tarkistettu tai ne ovat tarkistettavana syksyn lisätalousarviossa.

"Vaikka uusia hankkeita ei juuri lähde käyntiin, nykyisiä rakennushankkeita jatketaan. Meillä on tälläkin hetkellä käynnissä kymmeniä väylähankkeita ympäri Suomen", Noukka sanoo.

Suomi on menestynyt liikennehankkeiden EU-rahoitushaussa

Suurin osa perusväylänpidon ja investointihankkeiden rahoituksesta tulee valtion budjetista. Muita merkittäviä rahoituslähteitä ovat esimerkiksi EU-rahat ja ratamaksu.

"Olemme onnistuneet hyvin liikennehankkeiden EU-rahoituksen haussa. Suomalaisille hankkeille on myönnetty esimerkiksi vuoden 2022 aikana yli 100 miljoonaa euroa EU:n CEF-tukia", kertoo Noukka.

Ratamaksun tuotto on vähentynyt Venäjän liikenteen hiipuessa.

"Kotimaan rautatieliikenne ja kuljetukset ovat lisääntyneet selvästi, se kompensoi ratamaksuissa rajaliikenteen vähenemistä. On kuitenkin sanottava, että ratamaksu kattaa vain noin kymmenyksen radanpidon kustannuksista", Noukka toteaa.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Millaisella väyläverkolla liikut ja kuljetat vuonna 2023?

Väylien kunnossapito: vilkas pääväyläverkko priorisoidaan

Kasvava korjausvelka kurittaa alempaa tieverkkoa

Väylien suunnittelu elää ajassa