Hyppää sisältöön

Miten ympäristö huomioidaan Väyläviraston hankinnoissa?

Julkaistu 25.4.2024

Suurena infran omistajana, rakentajana ja ylläpitäjänä Väylävirastolla on mahdollisuus vaikuttaa väyläinfran muodostaman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ympäristökysymykset näkyvät erityisesti hankintojen ympäristökriteereissä, jotka ohjaavat hankintojen hallintaa ja toteutusta asettamalla niille vähimmäisvaatimuksia sekä edistämällä laajemmin ympäristövastuullisuutta.

Kuva: Hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi.

Ympäristökriteerien jalkauttamisella keskeinen rooli

Viime vuonna Väylävirastossa tehtiin yhteensä noin 3000 hankintaa. Olemme merkittävä julkinen hankkija, ja hankinnoillamme on suuri vaikutus koko infra-alaan. Väyläviraston hankinnat jaetaan erilaisiin kategorioihin, joista jokaiselle määritellään omat ympäristökriteerinsä. Väyläviraston ympäristökriteerit ilmenevät käytännössä urakoitsijoiden toiminnassa työmailla.  

”Se mitä me edellytämme ympäristöasioissa, näkyy suoraan urakoitsijoidemme tekemisessä”, korostaa Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi.  

Viime vuonna valmistuneen hankintoja koskevien ympäristökriteerien esiselvityksen jälkeen työtä on jatkettu suunnittelemalla, kuinka ympäristökriteerit voitaisiin ottaa konkreettisesti käyttöön kussakin hankintakategoriassa. Petäjäniemi on ollut mukana miettimässä, miten ympäristökriteerit saataisiin jalkautettua käytännön tekemiseen.   

”Keskeistä jalkauttamistyössä on, että hankintasopimusten malliasiakirjoihin kirjataan vaatimukset niin, että ne tulevat oikeasti käyttöön”, toteaa Petäjäniemi.

Kiertotalous ja hiilipäästöt painopisteinä  

Ympäristö on huomioitu Väyläviraston hankkeissa jo pitkään. Melu, tärinä ja pohjavesien suojelu ovat olleet esimerkiksi aiheita, jotka on huomioitu suunnitteluvaiheessa jo vuosikymmenien ajan. Viime vuosina näkökulma on kuitenkin laajentunut koskemaan näiden ohella vieraslajeihin liittyviä kysymyksiä, kiertotaloutta ja hiilipäästöjä. Suunnittelupöydällä tehdyillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus kokonaiskuvaan.  

”Suunnittelutarjouksissa meidät tulisi kyetä vakuuttamaan siitä, että palveluntuottaja pystyy tekemään suunnitelmia, joissa huomioidaan hiilipäästöt ja kiertotalous. On kuitenkin hyvä huomioida, että meidän vaatimustemme tulee olla sellaisia, joihin markkinat pystyvät vastaamaan”, toteaa Petäjäniemi.

Urakoitsijoille on asetettu ehdottomia vaatimuksia esimerkiksi vieraslajien kanssa toimimiseen sekä kalusto- ja materiaalivalintoihin. Ympäristövaatimuksia on myös kehitetty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Väylävirasto on esimerkiksi kehittänyt omia työkone- ja kuljetuskaluston ympäristövaatimuksiaan osana ympäristöministeriön kanssa solmittua Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen Green deal -sopimusta.   

Hiilipäästöjen kohdalla haasteeksi nousee niiden luotettava mittaaminen ja todentaminen. Väylävirastossa kehitetään kuitenkin jatkuvasti mittareita ympäristötyön ja -tavoitteiden tukemiseksi. Tänä vuonna tavoitteena onkin ottaa käyttöön erilaisia mittareita liittyen muun muassa rakentamisen ja kunnossapidon työkoneiden päästölaskentaan. Mallia voidaan ottaa naapurimaasta Ruotsista, jossa päästölaskentaa käytetään yhtenä hankintakriteerinä.  

”Ruotsissa urakoitsijoiden täytyy mitata työmaalla hiilipäästöjään. Tarjous annetaan siellä hinnan ja kokonaisvaltaisten hiilipäästöjen mukaan. Mikäli urakoitsija pääsee vähemmillä hiilipäästöillä, maksetaan heille bonusta. Jos hiilipäästöt puolestaan ylitetään, joutuu urakoitsija maksamaan sanktioita”, kertoo Petäjäniemi.  

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Väylävirasto sitoutuu ympäristön huomioimiseen

Kohti sosiaalisesti kestävää väyläverkkoa: ”Kyse on vaikutuksista ihmisiin”

Kiertotalouden edistäminen on osa ympäristövastuullista väylänpitoa

Hyvä työturvallisuus kuvastaa vastuullista toimintaa

Kolme kysymystä ja vastausta väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnista