Kuva: Vaahtolasimurske on keinokiviaines, joka painaa vain noin viidenneksen siitä, mitä tavallinen kiviaines.
Tieteen termipankki määrittelee kiertotalouden käsitteenä näin: "kiertotalous on talousmallin vaihtoehto, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin". Miten itse määrittelisit termin, Väyläviraston kiertotalousasiantuntija Henna Teerihalme?
"Kiertotalous on silmälasit, jotka asetetaan koko organisaation silmille. Se on toimintamalli, jonka lähtökohtana on luonnonvarojen säästeliäs käyttäminen. Kun luonnonvaroja on jo sidottu olemassa olevaan infraan, niin tavoitteena on säilyttää sen arvo mahdollisimman pitkään."
Kokonaisuus kirkkaaksi ja tieto haltuun
Teerihalmeen tehtävänä on koordinoida ja tukea kiertotalouden edistämistä koko Väyläviraston toiminnassa. Tehtävää riittää, sillä tavoitteena on integroida kiertotalousajattelu osaksi kaikkea tekemistä ja prosesseja, eli saada kiertotaloussilmälasit pysyvästi koko organisaation silmille.
"Radanpidossa esimerkiksi kiskoja ja pölkkyjä on uudelleenkäytetty jo pitkään, vaikka sitä ei välttämättä ole mielletty kiertotaloudeksi. Onkin tärkeää luoda kokonaiskäsitys siitä, millaista kiertotaloustoimintaa Väyläviraston eri toimialoilla on meneillään ja miten sitä voisi tehostaa. Kokonaiskuvan kirkastamisen ohella olemme täsmentämässä myös väylänpidon kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja laatimassa virastotahoisen kiertotalouden työohjelman. Systematisoinnilla on tarkoitus saada toiminnasta tehoja irti", Teerihalme kuvailee.
Materiaaleja on mahdotonta saada kiertoon, jos ei ole tietoa siitä, missä ja milloin niitä olisi käytettävissä. Väylänpidon kiertotalouden edistäminen vaatiikin kokonaiskuvan piirtämisen ohella kiertotalouteen liittyvän tiedonhallinnan kehittämistä.
"Meillä on parhaillaan käynnissä aiheeseen liittyvä esiselvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa, millaisia tietopuutteita ja -tarpeita meillä on kiertotalouden edistämisen tiellä. Tiedonhallinnan mahdollisuudet toiminnan tehostamisen näkökulmasta onneksi ymmärretään nykyisin hyvin. Kun tieto käytettävissä olevista materiaaleista on helposti saatavilla, myös niiden koordinointi helpottuu", selventää Teerihalme.
Suunnitteluvaiheen ratkaisuilla iso vaikutus
Mitä aikaisempi vaihe väylähankkeen suunnitteluprosessissa on, sitä suuremmat ovat myös vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistämiseksi. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistämiseen ovat suunnitteluprosessin alkupäässä, esi- ja yleissuunnitteluvaiheissa, joissa määritellään väylän isot linjaukset ja periaatteet. Toisaalta myöhemmissä vaiheissa tehdään tärkeitä materiaalivalintoja sekä maa- ja kiviainesten hallintaa.
Kiertotalouden huomioimista tie- ja ratasuunnittelussa helpottamaan ollaan parhaillaan laatimassa uutta kiertotaloussuunnitelmaohjetta. Ohjeessa määritellään, millainen kiertotaloussuunnitelma hankesuunnitteluvaiheessa jatkossa laaditaan. Ohjeeseen kuuluvia asioita ovat esimerkiksi kiertotalouden mukaiset suunnitteluratkaisut sekä hankkeelta vapautuvat ja käytettävät materiaalit.
"Tavoitteenamme on yhtenäistää ja edistää hankesuunnittelun kiertotaloussuunnittelua napakalla ohjeella. Ohje otetaan aluksi koekäyttöön ja sitä parannetaan kokemusten perusteella", Teerihalme kertoo.
Kuva: Kiertotalous osana väylänpidon ympäristövaikutusten kokonaisuutta.
Rakentamisessa paljon hyviä käytäntöjä
Väyläviraston rakentamishankkeissa tehdään monia erilaisia kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi maa- ja kivimassojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on paitsi ekologista, myös taloudellisesti järkevää.
Puutavaran uusiokäyttö, hankkeelle nimetty massakoordinaattori, raidesepelin kierrätys, massansiirtojen minimointi tien korkeusasemaa muuttamalla ja puretun asfaltin käyttö uuden asfaltin raaka-aineena ovat muutamia esimerkkejä rakentamishankkeilla toteutetuista kiertotaloustoimenpiteistä.
Kiertotalouden osa-alueista vakiintunein osa toimintaa on tällä hetkellä uusiomateriaalien hyödyntäminen. Uusiomateriaalit ovat esimerkiksi teollisuudessa syntyviä jätteitä, joita voidaan hyödyntää väylärakentamisessa monin tavoin.
"Väylävirastossa uusiomateriaalien soveltuvuuden arviointiin tehty hyvä prosessi on edistänyt myös muiden infra-alan tilaajien uusiomateriaalien käyttöä. Kun arvioimme jonkin materiaalin teknisesti soveltuvaksi, niin myös muut uskaltavat käyttää sitä. Arviointiprosessit ovat suhteellisen pitkiä ja tällä hetkellä teknisen soveltuvuuden arviointia tehdään noin kymmenelle uudelle materiaalille", sanoo Teerihalme.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylävirasto sitoutuu ympäristön huomioimiseen
Kohti sosiaalisesti kestävää väyläverkkoa: ”Kyse on vaikutuksista ihmisiin”
Hyvä työturvallisuus kuvastaa vastuullista toimintaa
Miten ympäristö huomioidaan Väyläviraston hankinnoissa?
Kolme kysymystä ja vastausta väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnista