Sosiaalinen kestävyys kytkeytyy niin saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen kuin negatiivisten liikenteen ulkoisvaikutusten minimointiin, ja saa Väyläviraston arviointityössä ansaitsemansa paikan taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin rinnalla.
Väylävirasto tekee vaikutusten arviointia monilla eri tasoilla laajemmista muun muassa koko liikennejärjestelmään vaikuttavista kehittämisselvityksistä aina tarkemman tason suunnitteluun, sekä yksittäisistä infrahankkeista laajempiin toimenpidekokonaisuuksiin. Arviointi käynnistetään jo varhaisessa selvitys- ja suunnitteluvaiheessa eli kauan ennen hankkeen varsinaista toteuttamista.
”On tärkeää tietää ennalta, saadaanko toimilla aikaan tavoiteltuja positiivisia vaikutuksia, edetäänkö kohti tavoitteita, ja millaisia negatiivisia vaikutuksia toimista mahdollisesti syntyy”, liikennejärjestelmäasiantuntija Janne Kojo Väylävirastosta kertoo.
Tähän mennessä arviointityössä huomio on keskittynyt pitkälti taloudellisiin ja ympäristövaikutuksiin. Jatkossa rinnalle saadaan entistä vahvemmin sosiaalisen kestävyyden arviointi.
”Liikenteen sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa arvioidaan vaikutuksia turvallisuuteen ja terveyteen, tasapuolisiin mahdollisuuksiin liikkua sekä miten nämä vaikutukset kohdentuvat eri ihmisiin ja ihmisryhmiin. Kiteytetysti kyse on vaikutuksista ihmisiin”, Kojo avaa.
Liikkumisen haasteet voivat koskettaa ketä tahansa
Kojon mukaan sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa joudutaan pohtimaan oikeudenmukaisuuden toteutumista.
“Keskeinen näkökulma sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on se, kuinka toimenpiteiden vaikutukset - niin hyödyt kuin haitatkin - jakautuvat eri liikkuja- ja ihmisryhmien kesken, sen sijaan että katsottaisiin vain kokonaisvaikutuksia.”
“Kenen turvallisuutta tai saavutettavuutta parannetaan ja kenen ei, ja pahimmillaan annetaanko jonkin käyttäjäryhmän turvallisuuden heikentyä”, Kojo lisää.
Sosiaaliseen kestävyyteen panostamisen ydintavoitteena on saavuttaa liikennejärjestelmä, joka tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikenlaisille liikkujille riippumatta liikkujan ominaisuuksista, lähtökohdista tai mahdollisuuksista käyttää erilaisia liikkumismuotoja.
Kojo huomauttaa, ettei kyse ole pelkästään pienistä erityisryhmistä, vaan lähes jokainen kohtaa elämänsä aikana vaiheita, joissa liikkuminen voi tuottaa haasteita.
”Lastenvaunujen ja -rattaiden kanssa liikkuessa on omat haasteensa, kouluikäisenä ei näe samalla tavoin pienenkään pensasistutuksen takaa muutoin turvalliseksi koettua liittymäaluetta kuin aikuisena, vanhuuden tuomat muutokset liikkumiskyvyssä vastaavasti koskettavat meitä kaikkia aikanaan. Meistä kuka tahansa voi joutua myös yhtäkkiä kainalosauvojen tai pyörätuolin varaan yllättävän tapaturman seurauksena, puhumattakaan synnynnäisistä näkö-, kuulo- tai liikuntavammoista”, hän selventää.
Väylävirasto huomioikin niin rakentamisessa kuin väylänpidossa erilaiset liikkujat esimerkiksi kiinnittämällä huomiota saavutettavuuden toteutumiseen liikenneturvallisuudessa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyteen panostamista rautatieasemilla. Esteettömät asemat suunnitellaan ja toteutetaan helppokulkuisiksi ja toimiviksi ympäristöiksi, joissa liikuntarajoitteiden lisäksi on tunnistettu muut liikkumiskykyyn vaikuttavat ominaisuudet, kuten esimerkiksi kuurous.
Taustalla yhteiskunnallinen muutos
Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat sosiaalisten vaikutusten arvioinnin merkityksellisyyden korostumiseen. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat suoraan myös liikenteeseen. Käytännössä tämä näkyy Kojon mukaan muun muassa ikääntyvän väestön erilaisina tarpeina liikenteelle.
Myös yhteiskunnan monimuotoistuminen ja eriarvoistumisen torjunta ajavat toteuttamaan liikennettä, joka tarjoaa mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet kansalaisten taustoista riippumatta. Lisäksi ymmärryksen lisääntyminen esteettömyyden merkityksellisyydestä sekä tavoite sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä ovat sosiaalisten vaikutusten arvioinnin taustavoimina.
”Sosiaalisten vaikutusten arviointi nousee yhä tärkeämpään rooliin monestakin suunnasta, vähentämättä kuitenkaan yhtään taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin merkitystä. Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi on liikennejärjestelmänkin oltava jatkossa kuitenkin myös sosiaalisesti kestävä. Väylät ovat keskeinen perusta toimivalle liikennejärjestelmälle”, Kojo korostaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylävirasto sitoutuu ympäristön huomioimiseen
Kiertotalouden edistäminen on osa ympäristövastuullista väylänpitoa
Hyvä työturvallisuus kuvastaa vastuullista toimintaa
Miten ympäristö huomioidaan Väyläviraston hankinnoissa?
Kolme kysymystä ja vastausta väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnista