”Pidämme yhtä lailla huolta omasta henkilöstöstämme kuin muiden yhteistyökumppaneiden ja palveluntuottajien henkilöstöstä”, työsuojelupäällikkö Kimmo Heiskari kertoo.
Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi Väylävirastolle vuosien 2022–2023 turvallisuustietojen perusteella työturvallisuuden korkeimman tasoluokituksen: Taso I - Maailman kärjessä. Tasoarvioinnin kriteereinä ovat muun muassa tapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. Tasoluokituksen arvioinnissa yhdistyy laajasti sekä fyysinen että psykososiaalinen työturvallisuus.
”Kiitos kuuluu niin väyläläisille kuin urakoitsijoille. Olemme tehneet oikeita asioita, ja turvallisuus koetaan tärkeäksi asiaksi”, iloitsevat Kimmo Heiskari ja työturvallisuuden asiantuntija Risto Lappalainen.
Erinomaisen tuloksen taustalla ovat kiinnostus toiminnan parantamiseen, hyvät menetelmät ja käytännöt, aktiivinen osallistuminen työturvallisuuskoulutuksiin sekä hyvä työterveyshuolto ja ennaltaehkäisevä toiminta. Jatkuva turvallisuuden ja turvallisuusohjeiden malliasiakirjojen kehittäminen on myös olennainen osa työturvallisuutta.
Työturvallisuuden korkea taso on monen asian summa. Hyvä työturvallisuus taas lisää työtyytyväisyyttä toimistoissa sekä yhteisillä rakennustyömailla.
Perehdytys ja omavalvonta ovat työturvallisuuden kulmakiviä
Väylävirastossa on luotu omalle henkilöstölle kattava perehdyttämisen kokonaisuus, jossa työturvallisuus ja työsuojelu ovat mukana. Lisäksi tarjolla on runsaasti kaikille avoimia verkkokoulutuksia. ”Menettelyt ja vaatimukset ovat samat ja yhtä tärkeät kaikille, olipa sitten kyseessä oma tai urakoitsijoiden henkilöstö”, Lappalainen toteaa.
Omavalvonta on yksi tapa varmistaa viraston ja palveluntuottajien vaatimusten mukainen toiminta. Työtä tehdään kaikilla toimialoilla ja väylänpidon eri vaiheissa: suunnittelussa, rakentamisessa, hoidossa ja ylläpidossa. Omavalvonnassa dokumentoidaan tulokset, päätökset ja korjaavat toimenpiteet. Palveluntuottajan kanssa tehtävä työmaan turvallisuuskatselmus on hyvä esimerkki omavalvonnasta.
”Omavalvonnan toimet ovat ennen kaikkea oppimistilanteita, joissa on mahdollisuus kehittää toimintaa mutta myös nähdä se, mitä on tehty hyvin. Ei ole syytä unohtaa, että me ihmiset kuitenkin teemme omassa työssä asioita enemmän oikein kuin väärin”, Lappalainen muistuttaa.
Enemmän havaintoja, vähemmän tapaturmia
Työturvallisuudessa on tänä vuonna kaksi tavoitetta: enemmän havaintoja ja vähemmän tapaturmia. Jokainen voi kirjata järjestelmään turvallisuushavaintoja rakennustyömailla tai työpaikoilla. ”Toimintatapa pätee niin omaan kuin palveluntuottajien ja yhteistyökumppaneiden henkilöstöön”, Heiskari painottaa.
Myös ilmoitusten läpikäynti ja palaute sen antajalle on tärkeää. ”Se kannustaa tekemään ilmoituksia”, Lappalainen huomauttaa. Järjestelmä ei itsessään tuo vastuullisuutta, vaan ennemmin dokumentoi kokonaisuutta. ”Havainnot kannattaa kertoa myös työkaverille tai esihenkilölle”, Heiskari lisää.
Erityisen tärkeää on tehdä positiivisia turvallisuushavaintoja, koska niillä on suotuisa vaikutus vaikkapa turvallisen työmaan ylläpidossa. Kun havaintoja osataan tehdä entistä paremmin ja nähdään hyvää tekemistä tai vaikkapa vaativasta työtehtävästä on suoriuduttu hyvin, kannattaa pysähtyä sen äärelle. ”Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan siellä on ihan samalla tavalla taustatekijöitä kuin poikkeamissa. Kun me näitä onnistumisia monistamme, ehkäisemme samalla epäonnistumisia”, Lappalainen toteaa.
Kehittäminen jatkuu työturvallisuuden kentällä
Vaikka työturvallisuus on mitatusti hyvällä tasolla, Väylävirasto haluaa vastuullisena toimijana kehittää työturvallisuutta eteenpäin. ”Esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä psykologinen turvallisuus ovat tärkeitä teemoja, joita edistämme työturvallisuuden laajassa kentässä”, Heiskari kertoo.
Kehittäminen ei koske ainoastaan rakennustyömaita, sillä valtion virastojen yhteiset työympäristöt luovat paineita työturvallisuuden kehittämiselle. ”15 viraston yhteinen toiminta vaatii panostuksia asenneilmastoon. Tämän haasteen ratkaisemme yhdessä toisten organisaatioiden kanssa”, Heiskari vakuuttaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylävirasto sitoutuu ympäristön huomioimiseen
Kohti sosiaalisesti kestävää väyläverkkoa: ”Kyse on vaikutuksista ihmisiin”
Kiertotalouden edistäminen on osa ympäristövastuullista väylänpitoa
Miten ympäristö huomioidaan Väyläviraston hankinnoissa?
Kolme kysymystä ja vastausta väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnista