null
null Miksi radan turvalaitteita tarvitaan?

Miksi radan turvalaitteita tarvitaan?

Julkaistu 08.01.2020

Junien liikennöintiin tarvitaan turvalaitteita, joiden tarkoituksena on viime kädessä taata junien turvallinen kulku. Turvalaitteisiin kuuluvat muun muassa asetinlaitteet, opastimet, akselinlaskijat ja vaihteiden ohjaus- ja valvontalaitteet.

Turvalaitteilla on suuri merkitys, sillä ne käytännössä mahdollistavat turvallisen liikennöinnin rataverkolla.

- Tietokoneasetinlaitteilla pyritään minimoimaan inhimillisten erehdysten mahdollisuus, projektipäällikkö Tommi Rytkönen Weladolta kertoo. Tommi vastaa Luumäki-Imatra-ratahankkeessa turvalaiterakentamisesta.

Weladon projektipäällikkö Tommi Rytkönen.

Tommi selittää, että junaliikennöinnissä on päätetty ylläpitää tiettyä turvallisuustasoa, jota ei saavuteta ilman turvalaitteita:

- Alalla puhutaan SIL-tasosta, eli turvallisuuden eheystasosta. Lyhenne tulee englanninkielisestä Safety Integrity Level -termistä, joka perustuu kansainvälisiin turvallisuusstandardeihin. SIL4 on asteikon korkein taso, ja julkisella rataverkolla operoivien täytyy täyttää nimenomaan tämä taso.

Markkinoilla toimii kourallinen turvalaitevalmistajia, jotka kykenevät valmistamaan julkisten rautatieverkkojen tiukat kriteerit täyttäviä laitteita. 

Seisahdus on turvalaitteiden mielestä junan kannalta turvallisin tila.

Junan seisahtuminen tarkoittaa turvaa

Turvalaitteiden sydämenä toimivalla asetinlaitteella ohjataan muun muassa sähkökääntöisiä vaihteita ja opastimia. Ennen junan liikkeelle lähtöä liikenteenohjaaja asettaa junalle kulkutien esimerkiksi asemalta seuraavalle asemalle. Asetinlaite valvoo, että liikenteenohjaajan asettaman kulkutien kaikki turvallisuusehdot täyttyvät. Näihin kuuluvat esimerkiksi junan käyttämän raiteen vapaana olon valvonta akselinlaskijoiden avulla sekä sivusuojien valvonta. Vasta tällöin opastimeen tulee vihreä valo, eli ajon salliva opaste, ja juna voi lähteä liikkeelle. Kulkutie päättyy maaliraiteelle, joka voi olla vaikkapa aseman laituriraide, josta matkustajien on turvallista nousta kyytiin. 


Baliisin asennusta Luumäki-Imatra-ratahankkeessa.

Junaliikenteen ajoittaiset pysähtymiset kesken matkan ovat varmasti matkustajille turhauttavia, mutta niissä on kyse turvallisuudesta. Seisahdus on nimittäin turvalaitteiden mielestä junan kannalta turvallisin tila.

- Asetinlaitteen täytyy aina kokea olevansa turvallisessa tilassa. Jos näin ei ole, se antaa komennon seisauttaa juna. Laitteet ovat yhteyksissä toisiinsa, ja välittävät turvallisuuden kannalta oleellista tietoa. Tietoliikennehäiriöt esimerkiksi asemien välillä katkaisevat tiedonkulun joskus, ja tällöin laitteet palauttavat tilanteen turvallisimpaan mahdolliseen, eli pysäytykseen, Tommi Rytkönen selittää.

Turvallisuutta edistävät myös ratakiskoissa olevat baliisit. Ne kuuluvat JKV-järjestelmään ja välittävät langattomasti tietoa junalle esimerkiksi nopeusrajoituksista. Jos juna kulkee lujempaa, kuin mitä kyseisellä rataosuudella on sallittua, seuraa komento hidastaa. Tarvittaessa JKV jarruttaa junan automaattisesti jopa pysähdyksiin asti.

Luumäki–Imatra-ratahankkeen kattava turvalaiteuudistus

Luumäki–Imatra-ratahankkeessa radan vanhoja turvalaitteita päivitetään ja uusia asennetaan koko hankealueella.

- Nykyinen tietokoneasetinlaite päivitetään samalla, kun tehdään raiteistomuutoksia Lappeenranta–Lauritsala–Muukko-osuudelle. Joutseno–Imatra-välille tehdään myös päivityksiä, ja laajennetaan asetinlaitteen hallinnointikapasiteettia kaksoisraiteen rakentamisen takia. Lappeenrannasta Luumäelle päin mentäessä vanhat relepohjaiset asetinlaitteet korvataan uusilla ja niitä varten rakennetaan uudet laitetilat, Tommi Rytkönen luettelee.

- Näkyviä merkkejä uusimisesta ovat esimerkiksi opastimien lamppujen vaihtuminen perinteisistä hehkulangallisista polttimoista LED-mallisiksi. Tällä saavutetaan mm. säästöä kunnossapitokuluissa. Turvalaiteurakka etenee samaa tahtia kuin radan rakentaminen. Luonnollisesti on huomioitava myös koko ajan kulkeva junaliikenne. Turvalaitteiden asennus ajoittuu radan rakentamisen loppuvaiheeseen.

Rytkönen tähdentää, että turvalaiteurakassa pitää olla tarkkana muiden hankkeessa tehtävien töiden yhteensovittamisen kanssa, sillä muutoksia ei tehdä noin vain. Turvalaitemuutoksissa pitää huomioida eteneminen SIL-tason vaatiman prosessin mukaisesti, joka tarkoittaa että muutoksen täytyy läpäistä monitasoinen testaus ennen käyttöönottoa, jonka suorittaa aina ulkopuolinen käyttöönottotarkastaja.

- Olemme juuri aloittelemassa kaksoisraideosuuden yhteensovittamista. Työskentelemme työpajamuotoisesti, ja laadimme yhteisen aikataulun rakentamisurakoiden, sähkörataurakan, Thalesin järjestelmätoimituksen ja ulkolaiteurakoitsijoiden kesken. Aikataulu laaditaan rataosuuksien käyttöönotto kerrallaan. Mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma luo parhaat onnistumisen edellytykset, Tommi toteaa.

Päivitettävien asetinlaitteiden fyysiset laitetilat ovat noin 50 m2 kokoisia ja koostuvat teräskonteista. Karummat kontit on maisemoitu kodikkaamman näköisiksi puumökeiksi. Päivityksen yhteydessä osaa laitetiloista on laajennettu. Kokonaan uudet laitetilat on rakennettu betonista ja niissä on otettu huomioon tulevaisuuden mahdolliset järjestelmien laajennustarpeet.

Pieni turvalaitesanasto

Opastin = ”Junaradan liikennevalo”, jolla junien kuljettajille välittyy tietoa edessä olevan ratalinjan tilasta, ja joilla junaliikennettä ohjataan.

Baliisi = keltainen tai harmaa litteä laatikko pareittain kiskojen välissä, antaa junalle tietoa radan nopeusrajoituksista ja tulevista opastimista.

JKV-järjestelmä = koko Suomen kattava junankulunvalvontajärjestelmä, varmistaa junakaluston turvallisen liikkumisen baliisien avulla. Tarvittaessa pysäyttää junan.