Hyppää sisältöön

Liikenneväylien rahoitus näyttää valoisammalta kuin 2010-luvulla – silti korjausvelka kasvaa

Julkaistu 29.10.2021

Väylävirasto hallinnoi valtion liikenneverkkoa, joka kattaa noin 78 000 kilometriä maanteitä, 5 900 kilometriä rautateitä ja 16 300 kilometriä vesiväyliä. Vuosittain virastomme käyttää noin 2 miljardia euroa väyliin. Tällä katetaan nykyisten väylien kunnossapidon lisäksi myös uusien väylien suunnittelu ja rakentaminen.

Rekka tunnelissa.

”Käytämme valtaosan rahoituksesta perusväylänpitoon. Vajaalla 1,4 miljardilla eurolla kustannamme muun muassa väylien talvihoidon, rakenteiden korjaukset, päällysteiden paikkaukset sekä liikenteenohjauksen palvelut”, kertoo toimialajohtaja Mirja Noukka Väylävirastosta.

Vaikka 1,4 miljardia euroa on paljon rahaa, ei se riitä kaikkien tarpeiden täyttämiseen. Korjattavaa on paljon, sillä valtion väylillä korjausvelkaa on tällä hetkellä noin 2,9 miljardia euroa. Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Korjausvelasta yli puolet on tieverkolla, ja siellä se kohdentuu varsinkin alemmalle tieverkolle ja siltoihin.

”Pyrimme hillitsemään korjausvelan kasvua ja pitämään väylät sellaisessa kunnossa, että ne vastaavat kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koska raha ei riitä kaikkeen, joudumme priorisoimaan vilkasliikenteisten väylien kunnossapitoa”, Noukka toteaa.

Korjausvelan kasvu ei ole tapahtunut hetkessä. Varsinkin 2010-luvulla korjausvelka kasvoi puutteellisen rahoituksen takia. Vuoden 2025 jälkeen rahoituksen tasoon toivotaan hyväksytyn valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaista rahoitustason nostoa.

”Viime vuonna saimme hetkellisesti pysäytettyä korjausvelan kasvun esimerkiksi maanteillä, kun päällystimme saadun lisärahoituksen turvin yli 4 000 kilometriä. Tulevien vuosien rahoitus ja esimerkiksi materiaalien hinnat määrittävät, millaiset edellytykset meillä on väylien kunnossapidossa”, sanoo toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Lisäpanostukset olisivat siis toivottuja, ja niillä olisi varmasti vaikutusta myös väylien käyttäjien tyytyväisyyteen. Esimerkiksi maanteiden talvihoitoon tehdyt lisäpanostukset ovat tyypillisesti nostaneet tienkäyttäjien tyytyväisyyttä.

”Uusi urakkamalli on kerännyt kiitosta niin tienkäyttäjiltä kuin urakoitsijoilta. Tänäkään talvena emme tingi talvihoidosta”, Anttila toteaa.

Alla olevasta kuvasta on nähtävissä valtion väylärahoitus vuodesta 2010 eteenpäin. Vuoden 2022 luvut ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan talousarvioesityksen mukaisia. Vuosien 2023–2025 luvut ovat arvioita ja ne voivat muuttua.

Lue myös:

Pääjohtaja Wihlman: Millaisella väyläverkolla Suomessa liikutaan ja kuljetetaan vuonna 2022?

Liikenne 12 -suunnitelman toteuttaminen käyntiin

Hankkeita alkaa – toisia valmistuu

Uuden jäänmurtajan suunnittelu etenee