Oulu–Laurila-radan tarvesuunnittelu alkaa kesäkuussa
Väylävirasto on käynnistänyt Oulu–Laurila-radan tarvesuunnittelun. Rataosuus Oulusta Kemin kautta Laurilaan on 112 kilometriä pitkä ja sisältää myös Kemin ratapihan alueen. Yksiraiteinen rata on tällä hetkellä sähköistetty ja sillä liikennöi 16–20 henkilöjunaa vuorokaudessa. Rataosuus kuuluu Euroopan TEN-T-ydinverkkoon.
Hanke aloitetaan kesäkuussa ja selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Suunnittelu aloitetaan lähtötietojen kokoamisella, joka sisältää myös maastossa näkyviä töitä (ilmakuvaukset ja lähtöpisteiden havainnollistaminen). Lähtötietojen kokoamiseen liittyvät maastotyöt eivät aiheuta haittaa asumiselle tai liikenteelle.
Tarvesuunnittelun tavoitteena on selvittää rataosan parantamisen sekä kehittämisen reunaehdot ja toimenpiteiden tarkempi kustannusarvio. Työssä tarkastellaan tasoristeysturvallisuuden sekä ratapihojen toiminnallisuuden parantamisvaihtoehtoja. Hankkeessa määritellään ja arvioidaan liikenteestä aiheutuvat haitat sekä kartoitetaan niiden vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Yhtenä tavoitteena on mahdollistaa yhtenäisen Euroopan TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentaminen.
Laurila–Tornio–Haaparanta-radan sähköistyksen suunnittelu alkaa loppukesällä
Myös Laurila–Tornio–Haaparanta-radan sähköistyshankkeen ratasuunnittelu alkaa loppukesään mennessä lähtötietojen keräämisellä, joka sisältää maastossa näkyviä töitä.
Sähköistyshankkeen tavoitteena on parantaa rataosuuden rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä, parantaa tasoristeysturvallisuutta sekä mahdollistaa henkilöjunaliikenteen tarjonnan jatkaminen Suomen ja Ruotsin välillä. Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennusta.
Lisätietoja:
Väylävirasto, projektipäällikkö Jarno Viljakainen, p. 029 534 3812, [email protected]
Oulu–Laurila-hankkeen verkkosivut
Laurila–Tornio–Haaparanta-hankkeen verkkosivut
Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.