Hyppää sisältöön

Usein kysytyt kysymykset

MIKÄ ON HANKKEEN AIKATAULU?

YVA-menettely käynnistyi syksyllä 2019.  Hanke on viivästynyt alkuperäisistä aikataulutavoitteista. Koska YVA-selostus on nähtävillä alkuvuodesta 2022, tavoite on, että suunnittelu etenee kesällä 2022 yleissuunnittelun vaiheeseen. Tieratkaisujen yleissuunnitelma laaditaan YVA-menettelyssä valitun ratkaisun perusteella. Yleissuunnitelma valmistuu mahdollisesti vuoden 2022 aikana. Rakentamisen aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa.

KETKÄ SUUNNITTELUA TEKEVÄT?

Hankevastaava on Tero Haarajärvi, Pirkanmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue ([email protected]).YVA-menettelyn yhteysviranomainen on Leena Ivalo, Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue ([email protected]).
YVA-ohjelman ja -selostuksen sekä yleissuunnitelman suunnittelukonsultteina toimivat Ramboll ja Sitowise yhdessä ”Team Lempi”.

MIKÄ ON YVA?

YVA on ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa arvioidaan tulevien laajamittaisten ja isojen hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset. Menettelyyn voivat osallistua vaikutusalueen asukkaat ja viranomaiset.

KUKA VASTAA YVA-PROSESSISSA?

Valtatie 3 parantaminen välillä Lempäälä-Pirkkala YVA-menettelyn hankevastaavana toimii Pirkanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja Infrastruktuuri -vastuualue. YVA-menettelyä valvoo ja ohjaa yhteysviranomaisena toimiva Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue.

Ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistää ja siitä vastaa taho, joka suunnittelee hanketta. YVA-menettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa laatimansa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle eli alueelliselle elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).

ELY-keskus on yhteysviranomainen ja puolueeton arvioija. ELY-keskus tiedottaa ja järjestää yleisötilaisuuden, kun arviointiohjelma on tullut vireille ja samoin sitten, kun selostus on nähtävillä. ELY-keskus kokoaa asukkaiden ja järjestöjen mielipiteet sekä eri viranomaisten lausunnot. Molemmissa vaiheissa ELY-keskus laatii lausunnon saadun palautteen ja oman asiantuntemuksensa pohjalta. Selostusvaiheen lausuntoon kuuluu perusteltu päätelmä ympäristöselvitysten riittävyydestä ja laadusta.  

MITEN YVA-MENETTELY ETENEE?

YVA-menettelyyn kuuluu kaksi päävaihetta. Ensin hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman, jossa esitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja miten ympäristövaikutukset tullaan selvittämään. Seuraavassa vaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa selvityksistä saadun tiedon arviointiselostukseen. Selostuksessa kuvataan hankkeen eri vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämiskeinot.

MITEN KAUAN YVA-MENETTELY VIE AIKAA?

Nopeimmillaan YVA-menettelyyn menee noin vuosi. Aikataulu riippuu hankkeesta vastaavasta ja siitä, miten kauan vaadittaviin selvityksiin tarvitaan aikaa. ELY-keskuksen tulee viipymättä kuuluttaa arviointiohjelmasta ja se laitetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (poikkeustilanteissa 60 päivän ajaksi). Myöhemmin arviointiselostus on puolestaan nähtävillä 30-60 päivää. 

MITÄ TAPAHTUU YVA-MENETTELYN JÄLKEEN?

Kun arviointiselostus on valmis ja siitä on saatu perusteltu päätelmä, Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue päättää jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta.
 

Uusia kysymyksiä ja vastauksia, kesäkuu 2021

MITEN YVA-MENETTELYN ERI VAIHTOEHTOJEN LIIKENNEMÄÄRÄT ON ARVIOITU? MIHIN ARVIO POHJAUTUU?

Liikenne-ennusteet perustuvat eri vaihtoehdoissa Tampereen seudun TALLI-malliin, jossa on otettu huomioon alueen maankäytön suunniteltu kehittyminen sekä kulkumuotojakautumaan muutoksia aiheuttavat toimenpiteet kuten Tampereen raitiotie, joukkoliikenteen muu kehittäminen sekä pyöräilyn lisääntyminen.

Päätiehankkeilla ja Tampereen seudun kunnilla on muitakin tavoitteita kuin tieliikenteen rajoittaminen, jotka täytyy ottaa huomioon kehittämistarpeiden ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Nämä tavoitteet otetaan huomioon seudullisissa ja maakunnallisissa suunnitelmissa ja ne ohjaavat myös tämän hankkeen suunnittelua. Hankkeet etenevät vaiheittain. Hankkeiden suunnitelmat ja vaikutusarviot tarkentuvat eri suunnitteluvaiheissa. Kun esimerkiksi Valtatien 3 Lempäälä-Pirkkala -tieosuuden parantamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä, arvioidaan silloin hankkeen vaikutuksia sen hetkisessä tilanteessa ja otetaan huomioon sillä hetkellä voimassa olevat valtakunnalliset ja seudulliset linjaukset ja niihin liittyvät arvot. Myös liikenne-ennusteet ja niihin liittyvät vaikutukset arvioidaan siinä vaiheessa tarvittaessa uudelleen.

MITEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA OTETAAN HUOMIOON ILMASTOVAIKUTUKSET JA TAVOITTEET?

Ilmastovaikutuksia on arvioitu YVA-vaiheessa ja arvioita täydennetään suunnittelun edetessä. Arvioinneissa otetaan huomioon voimassa olevat linjaukset ja tavoitteet. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että hankkeella on muitakin vaikutuksia kuin ilmastovaikutukset. YVA-vaiheessa arvioidaan myös eri vaikutusten merkittävyyttä. Ennen yleissuunnitelman käynnistämistä tehdään päätös jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta. Päätöksenteossa otetaan huomioon ympäristövaikutusten lisäksi myös valtakunnalliset ja seudulliset liikenteelliset tavoitteet ja hankkeen eri vaihtoehtojen liikennetaloudelliset tunnusluvut.

MITEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA OTETAAN HUOMIOON MAANKÄYTTÖ JA MUUT KYTKEYTYVÄT HANKKEET?

Valtatien 3 vaikutusalueelle sijoittuu uuteen valtatieyhteyteen ja 2-kehään liittyvää maankäytön kehittämistä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaisesti.  YVA-menettelyn näkökulmasta yhteisvaikutukset-termiä voidaan käyttää tilanteissa, joissa samalle maantieteelliselle alueelle kohdistuvat useasta eri hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Niiden kanssa suunnitellulla väylällä on todennäköisesti yhteisvaikutuksia, mutta niiden käsittely on varsin haastavaa. On selvää, että uusi väylä itsessään aiheuttaa yhdessä ympäristön muuttumista vähemmän kuin väylä yhdessä siihen kytkeytyvän maankäytön kanssa. Muuttuva maankäyttö otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa, mutta yhteisten vaikutusten YVA-arvioinnissa suuremman painoarvon saavat yhteisvaikutukset, joiden toteutuminen riippuu hankkeesta enemmän tai vähemmän. Erityisesti maankäytön laajeneminen on samalla hankkeen vaikutus, mutta samanaikaisesti uudet maankäyttöalueet ovat huomioon otettavia ympäristön muutoksia yhteisvaikutusten arvioinnissa.  Maankäytön ja liikenneratkaisun arvioinnin tarkkuustaso on kuitenkin yleispiirteistä jo siitä syystä, että maakuntakaavan uutta maankäyttöä ei ole suunniteltu tarkasti.

Uuden väylän suunnittelu kytkeytyy maankäytön ja liikenteen tarpeisiin. Ilman maankäytön tarpeita uudelle väylälle ei ole useinkaan investointitarpeita, jos kyseessä on maankäyttöä palveleva yhteys kuten 2-kehä. Valtakunnallisen verkon tarpeita tulee pitkämatkaisesta liikenteestä, mutta samalla maankäyttö edellyttää sujuvia yhteyksiä päätieverkkoon. Toisaalta maankäyttö ja yritystoiminta eivät voi kehittyä ilman sujuvia liikenneyhteyksiä.  Valtatiehen liittyvien katuyhteyksien kautta hankkeen vaikutukset ulottuvat laaja-alaisesti maankäytön ja muun liikenneverkon kehittämiseen, joilla on taas itsessään paikallisia vaikutuksia.  Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävillä liikenneratkaisuilla on vaikutuksia laajasti myös hankealueen ulkopuolella.

MITEN RINNAKKAISET HANKKEET JA MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT KÄSITELLÄÄN JA MITEN NE VAIKUTTAVAT TOISIINSA?

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä kaavoitus ja maantiehanke kytkeytyvät toisiinsa päätöksenteon ja lainsäädännön kautta. Kaavoitukseen liittyy monia välivaiheita, joita käsitellään kunnissa sekä viranomaisvalmisteluna että poliittisen päätöksenteon kautta. Maantiehankkeessa kaavoitusviranomaiset osallistuvat aktiivisesti käytännön suunnittelutyöhön. Vaihtoehtoja on sovitettu yhteen käynnissä olevien kaavaprosessien eri vaiheita varten viranomaisohjauksen kautta. Kunta ja maakuntaliitto ovat myös lausunnonantajan roolissa maanteiden suunnittelun eri vaiheissa.  

Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa (23.6.2005/503) säädetään seuraavaa: Maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa tai tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaavojen laatimis- ja muutostarvetta tutkitaan tarkemmin aina suunnitelmaratkaisun kehittyessä ja tarkentuessa.

Kuntien ja maakuntaliiton päätöksillä on suuri merkitys liikenneratkaisussa kaavoituksen kautta. Vahvistettu maankäytön suunnitelma on aina poliittinen päätös, johon on voinut vaikuttaa päätöksenteon kautta.  Maakuntakaavat ja kuntien kaavat hyväksytään poliittisissa päätöksentekoelimissä.  Kuntalaisten mielipiteet tuottavat luottamushenkilöille tärkeää tietoa päätöksentekoon, johon liittyy aina eri intressien punnintaa ja arvovalintoja.  Maantien hyväksytty suunnitelma on hallinnollinen päätös, joka perustuu mm. voimassa oleviin eri tasoisiin kaavoihin. Väyläsuunnitelmiin on mahdollista vaikuttaa sekä kaavoitusprosessien että varsinaisen väyläsuunnittelun aikana. Isojen väylähankkeiden investoinneista päätetään eduskunnassa.

MITEN YVA-ARVIOINNISSA ON OTETTU HUOMIOON PALAUTE? MITEN SE VAIKUTTAA PÄÄTÖKSENTEKOON?

Teiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuvaa ja jokaisesta vaiheesta halutaan käydä aitoa keskustelua. Kaikki palaute on tervetullutta läpi koko suunnitteluprosessin, mutta palautetta antaessa on hyvä muistaa kunkin suunnitteluvaiheen tarkoitus. Väyläviranomaisen tavoitteena on löytää mahdollisimman hyväksyttävä suunnitteluratkaisu ja palautteesta saadaan tärkeitä näkökulmia suunnitteluun.  Palautetta on saatu monista eri lähteistä (YVA-ohjelman mielipiteet, keskustelu tilaisuuksissa, karttapalaute, kaavoituksen palaute, kansalaisadressi jne).  YVA-selostuksessa näkemyksiä käsitellään laajasti, erityisesti ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osana.

YVA-menettelyn jälkeen keskeinen vaihe on yleissuunnitteluun valittava ratkaisu. Tiehankkeeseen kuuluu erilaisten intressien ja tarpeiden yhteensovittaminen ja lopputulos on yleensä kompromissi niistä.  Päätöstä tehtäessä palaute on yksi punnittava tekijä. Tässä Vt 3 -hankkeessa vaihtoehdot poikkeavat sijainniltaan ja vaikutuksiltaan selvästi toisistaan, mikä merkitsee etuja ja haittoja eri alueille sekä eri osallisryhmille, asukkaille ja yhteisöille. Tämä heijastuu myös annettuun palautteeseen melko selkeästi jakautuvina näkemyksinä.
Kaikki palautteet käsitellään ja ne otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Palautteen perusteella ratkaisua tarkennetaan vaiheittain tarkentaen  YVA-menettelyn jälkeen.  Palaute voi koskea myös asioita, jotka liittyvät  vasta rakentamisvaiheeseen.  Kaikki tämän suunnitelmavaiheen aikainen palaute dokumentoidaan huolellisesti, ja se päätyy sitten myös seuraaviin suunnitteluvaiheisiin.

ONKO MAHDOLLISTA SUUNNITELLA UUSIA VAIHTOEHTOJA?

Vastaus kysymykseen riippuu monesta näkökulmasta.  YVA-menettelyn aikana saadussa palautteessa on ilmennyt jonkin verran ihan uudenlaisia avauksia liikenneratkaisuksi.  Olemme saaneet myös pitkälle mietittyjä vaihtoehtoisia ratkaisuja osallisilta hankkeen aikana.

Tätä yleissuunnitelmaan tähtäävää hanketta on rajannut kuitenkin Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ratkaisut.  Mikäli uusia ratkaisuja hankkeelle halutaan edistää, tavoitteet muodostetaan ylemmällä suunnittelutasolla mukaan lukien maakuntakaava keskeisenä suunnittelun välineenä.  Joskus yllättäviäkin muutoksia voi tulla vastaan. On mahdollista, että isot hankkeet eivät toteudu, jos poliittiset tavoitteet ja arvot sekä niiden taustatekijät (kuten teknologia) muuttuvat ja kehittyvät. Maantiehankkeet jäävät joskus kesken ja hyväksymispäätökset vanhenevat olosuhteiden ja investointitarpeiden muuttuessa.

YVA-menettely on edennyt jo selostusvaiheeseen (kesä 2021), joten tämän hankkeen käynnissä ollessa suuria uusia vaihtoehtoja ei ole enää näköpiirissä.  Yleissuunnitelmaa laadittaessa ratkaisut tarkentuvat ja tarvittaessa tehdään vielä valittuun vaihtoehtoon liittyviä vaihtoehtotarkasteluja. Palautteessa tuli esille myös yksityiskohtiin liittyviä ehdotuksia muun muassa Puskiaisten ja Linnankallion eritasoliittymien järjestelyjen korkeussuhteisiin ja linjausten pieniin siirtoihin tai risteyssiltoihin. Nämä käsitellään tarkemmin hankkeen yleissuunnitteluvaiheessa, kun on valittu vaihtoehto jatkosuunnitteluun.

ONKO VALTATIETÄ MAHDOLLISTA PARANTAA NYKYISELLÄ PAIKALLAAN LEMPÄÄLÄN JA PIRKKALAN VÄLILLÄ  3+3-KAISTAISEKSI?  PITÄÄKÖ PURKAA RAKENNUKSIA?

Valtatien 3 YVA-menettelyssä on tarkasteltu yleispiirteisellä tarkkuudella tilantarvetta nykyisen valtatien parantamisvaihtoehdossa VE 2 sekä vaihtoehdossa 1 osuuksilla, joissa toteutetaan siis lisäkaistat ja laajaa meluntorjuntaa. Valtatien molemmat ajoradat levenevät 3,75 metriä. Meluntorjunta sekä uudet tierakenteet luiskineen vaativat oman tilansa. Valtatien 3 varsi on paikoin varsin tiiviisti rakennettu, mutta suunnitelmien muutokset tapahtuvat pääosin nykyisellä tie-/liikennealueella ja suorat haitalliset vaikutukset kiinteistöille vaikuttavat jäävän melko pieniksi alustavasti arvioiden. Yksittäisiin kiinteistöihin voi kohdistua toki haittaa, mutta toisaalta meluntorjunta lienee tervetullut ratkaisu lähimmille asuintaloille. Muutamissa haastavissa kohdissa rakennukset sijoittuvat lähelle nykyistä tietä ja maastonmuodot ovat hankalat tierakenteiden levittämiselle.

Tämä asia tarkentuu jatkosuunnittelun vaiheissa. Yleissuunnitelmassa vaikutukset kiinteistöihin tarkentuvat YVA-vaiheesta, mutta vielä tuolloinkin ollaan yleispiirteisessä suunnittelussa.  Kiinteistöihin liittyvät yksityiskohdat ratkaistaan vasta aikanaan tiesuunnitteluvaiheessa. Tiesuunnitelmassa selviävät lopullisesti maanomistajiin ja muihin asianosaisiin vaikuttavat ratkaisut ja niiden vaikutukset.  Tiesuunnitelman perusteella ELY-keskus saa oikeuden lunastaa tiesuunnitelmassa osoitetut alueet. Näistä kiinteistön omistaja tai muu asianosainen on oikeutettu saamaan tienpitäjältä eli ELY-keskukselta korvauksia. Korvaukset käsitellään maantietoimituksessa.