Esa Sirkiä on edennyt tasaisin askelin talossa aloittaen teekkarina kesätöissä Merenkulkulaitoksella. Valmistuttuaan DI:ksi hän on tehnyt talossa monenlaisia vesiväylien suunnittelun ja toteutuksen tehtäviä muun muassa vesiväyläasiantuntijana ja hankepäällikkönä. Lähes viisi vuotta vierähti ohjausryhmätasolla vastaavana apulaisjohtajana, jolloin toteutuksessa oli neljä suurta vesiväylähanketta. Viime vuoden hän veti liikenteen ohjaus- ja hallinta -toimialan meriosastoa päätetehtävänään yhtiöittämisprojekti.
Ajankohtaista vesiliikenteessä
1. Virasto ja organisaatiouudistuksen aiheuttama muutos
Virastouudistuksen jäljiltä toiminta hakee osittain vielä muotoaan ja ihmiset työnkuvineen roolejaan. Kun alusliikenteen ohjaus siirtyi uuteen yhtiöön, suorin linkkimme vesiliikenteeseen on jäänmurron kautta. Vesiväylänpidossa osaaminen ja asiat ovat olleet vahvasti sidoksissa työtä tekeviin henkilöihin, joista osa on vaihtanut virastoa. Työsarkaa riittää vielä siinä, että löydämme luontevat tekemisen tavat uusissa virastoissa ja tehtävissä.
2. Isojen hankkeiden rahoitus
Vesiväylien väyläinfra on kelvollisessa kunnossa muihin väylämuotoihin verrattuna. Suunnitteilla olevan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa on kuitenkin nostettava yhtenä seikkana esiin sisävesiliikenne, erityisesti Saimaan kanava. Saimaalla liikennöivät alukset ovat alkaneet tulla käyttöikänsä loppumetreille, eikä kanavalle optimoitua kalustoa ole enää tarjolla.
Uudet alukset ovat pidempiä ja tämä luo paineita Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle, joka hankkeena onkin suunnittelupöydällä. Tämän hankkeen kohtalo tulee ratkaisemaan sen, mitä Saimaan liikenteelle tapahtuu. Hanke olisi kuitenkin suuri ja kallis. Saimaan syväväylää risteävien maantiesiltojen kehittämiseen on tehty suuria investointeja mm. Savonlinnassa, mutta onko meillä tulevaisuudessa enää liikennettä, joka tarvitsee Saimaan väylästöä?
3. Älyliikenne ja autonomiset alukset
Merenkulun piirissä autonomisen liikenteen ja erilaisen älyn lisäämisen ympärillä tehdään valtavasti kehitystyötä, jossa Suomi ja suomalaiset yritykset ovat erittäin vahvasti mukana. Kuitenkin merenkulku on väylämuoto, joka elää vahvasti kansainvälisen sääntelyn alla ja on siten hitaasti muuttuva pelikenttä. Itsestään kulkevat alukset kansainvälisessä liikenteessä ovat tästä syystä vielä kaukana. Kuitenkin rannikkoliikenteessä saatetaan nähdä nopeaakin kehitystä, hyvänä esimerkkinä Finferriesin Falco-lautalla tehty kokeilu viime joulukuussa.