Kuva: Teräsponttikasuunia pumpataan tyhjäksi vedestä alkusyksystä 2023. Seinän ruostejäljet kertovat ympäröivän merenpinnan korkeuden.
Väyläviraston taitorakenneyksikön siltainsinöörit Antti Rytkönen ja Jari Nikki pääsevät työssään näkemään monenlaisia väylähankkeita. Kun rakennetaan tai korjataan siltaa tai muuta taitorakennetta, ovat he mukana ohjaamassa rakentamissuunnittelua ja omalta osaltaan helpottamassa hankkeen etenemistä.
Sekä Nikki että Rytkönen ovat parhaillaan mukana Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimisessa, joka on yksi molempien työhistorioiden suurimmista hankkeista. Hankkeessa turvataan ainoan maantieyhteyden säilyminen Paraisille ja Turunmaan saaristoon kaksi suurta siltaa uusimalla.
"Kyllä tämä on omallakin urallani kärkihanke, ei tämän kokoluokan ja vaativuustason hankkeeseen usein pääse mukaan", Nikki sanoo.
Kirjalansalmen yli rakennetaan vinoköysisilta, jonka kokonaispituus on miltei 700 metriä ja pisin jänneväli 265 metriä. Hessundinsalmeen rakennetaan reilu 200 metrin pituinen silta, jossa pisin jänneväli on noin 100 metriä.
"Kirjalansalmen sillasta tulee valmistuessaan Suomen pitkäjänteisin silta. Nimenomaan jännepituus eli tukien välinen osuus on ainakin näin siltainsinöörin näkökulmasta se kiinnostavin mitta. On helppoa laittaa monta lyhyen jännevälin rakennetta peräkkäin mutta vaikeampaa tehdä yksi pitkä", selventää Rytkönen.
Kasuuni pitää kuivana
Vesistösiltoja rakentaessa töitä tehdään usein myös vedenpinnan alapuolella. Veden alle rakennetaan siltojen alusrakenteita, mihin kuuluu muun muassa sillan perustuksien tekoa paalutuksineen ja peruslaattoineen. Myös peruslaatasta nousevat pilarit ovat osittain veden alla.
Vedenalainen rakentaminen on erityisen vaativaa rakentamista, joka vaatii lujaa ammattitaitoa ja tietynlaiset työmenetelmät. "Usein kuulee sanottavan, että rakentaminen helpottuu, kun päästään vedenpinnan yläpuolelle. Veden alla kaiken työn tekeminen on vaikeampaa, kalliimpaa ja hitaampaa kuin veden pinnalla tekeminen", Jari Nikki selvittää.
Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen työmailla vedenpinnan alapuolella on rakennettu pitkälti joko kasuunien suojassa tai sukellustöinä. Kasuuni on vesitiivis työnaikainen suojarakenne, joka mahdollistaa työskentelyn vedenpinnan alapuolella. Kasuuni siis pitää veden työalueen ulkopuolella ja työntekijöiden jalat kuivina.
Kasuunien suojassa onnistuu myös kokonaan tai osittain veden alle jäävien rakenteiden valaminen niin sanottuna kuivatyönä eli normaalina betonointina. Kirjalansalmen sillassa tällaisia ovat esimerkiksi kasuunin pohjalle valettu peruslaatta, osa sillan anturoista sekä porapaalut, joiden päälle uuden sillan kuormat ja rasitukset jakaantuvat.
"Betoni sitoutuu eli kovettuu myös vedessä, minkä vuoksi valaminenkin onnistuu vedenpinnan alapuolella. Vaikka siltasuunnittelija pyrkiikin yleensä mahdollisimman pitkään yhtenäiseen rakenteeseen ja siihen, että esteen yli päästään yhdellä silta-aukolla, on joskus kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisempaa rakentaa sillalle veteen tulevat välituet", tiivistää Antti Rytkönen.
Sukellustöissä työturvallisuus on etusijalla
Aina rakentaminen pinnan alla ei onnistu kasuunin suojassa, vaan työ on tehtävä sukeltamalla. Työturvallisuus on tärkeää aina, mutta aivan erityistä huomiota siihen kiinnitetään, kun työt tehdään sukeltamalla. Sukellustyön turvallisuutta lisäävät niin ajan saatossa parantuneet turvamääräykset kuin kehittyneet työvarusteetkin.
Suomessa vesistöt ovat sameita, mikä vaikeuttaa sukellustöiden tekemistä huomattavasti. Käytännössä sukeltaja joutuu usein tekemään työnsä lähestulkoon pimeässä, tuntoaistia ja teknologiaa hyödyntäen.
"Vedenalainen laserskannaus on nykyaikainen kuvausmenetelmä, jolla saadaan veden alla olevien rakenteiden ääriviivat, pohjanmuodot ja mahdolliset vauriot hyvin 'kuvattua'. Aineistosta saa aika paljon enemmän irti kuin perinteisestä sukellustyön tarkistusvideosta, jossa katsellaan lähinnä tummaa ruutua ja kuunnellaan sukeltajan puhinaa", naurahtaa Nikki.
Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltoja uusittaessa sukellustöinä on tehty muun muassa erilaisia kaapeli- ja pohjakartoituksia, raudoittamisen viimeistelyä sekä työvaiheiden vaatimia ennakkovalmisteluita, kuten kasuunien paalutusten jäykistystuentojen hitsausta. Lisäksi sukeltajia on tarvittu arvioimaan pohjan laatua ja pitämään valuputki vedenalaisessa valussa koko ajan betonin sisällä.