Maanteiden toiminnalliset luokat ovat olleet pitkälti nykyisenkaltaiset 1990-luvulta lähtien. Luokkia on neljä ja ne pohjautuvat tien liikenteelliseen merkitykseen:
- Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä.
- Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
- Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin.
- Muut maantiet ovat yhdysteitä.
Maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä. Valta- ja kantateitä eli pääteitä on reilut 13 000 kilometriä, josta moottoriteitä noin 900 kilometriä. Suurin osa tiepituudesta, 64 900 kilometriä, on seutu- ja yhdysteitä.
Väylävirasto on nyt selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta, millaisia tarkennustarpeita luokitusten määrityksillä voisi olla. Samalla Väylävirasto on tarkastellut, miten nykyinen teiden luokittelu vastaisi tarkennettuja määrityksiä.
”Ehdotamme, että maanteiden toiminnallisten luokkien kriteereihin tehtäisiin pieniä tarkennuksia. Esimerkiksi valtateitä voisivat olla myös sellaiset tiet, jotka ovat harvaan asutuilla alueilla pitkämatkaisen liikenteen runkoyhteyksiä. Lisäksi ulkomaanliikenne otettaisiin nykyistä paremmin huomioon luokituksissa”, kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Jukka Peura Väylävirastosta.
Maanteiden numerointi ja opastejärjestelmä perustuvat toiminnalliseen luokitukseen. Lisäksi maanteiden toiminnallinen luokka vaikuttaa osaltaan esimerkiksi tiestön kunnossapitoon, suunnitteluratkaisuihin sekä maankäytön suunnitteluun.
”Toiminnallinen luokitus ei kuitenkaan yksin määrää tien kunnossapidon laatua ja määrää. Näihin vaikuttavat pääosin liikennemäärät ja tienpidon vuosittainen rahoitus”, Peura selventää.
Tieluokkien muutosehdotuksia
Osana päivitystarpeiden tarkastelua oli myös se, miten hyvin nykyiset maanteiden luokitukset pitävät paikkansa tiestöllä.
”Saimme ELY-keskuksilta 82 muutosehdotusta ja tarkastelimme tilannetta siitä näkökulmasta, miten hyvin tiet täyttävät toiminnallisten luokkien määritykset. Selvityksen perusteella on mahdollista harkita joidenkin teiden luokitusten muutoksia”, Peura sanoo.
Selvityksen mukaan perusteltavissa voisi olla kuudellatoista maantiellä luokan nosto ja yhdeksällätoista maantiellä luokan lasku. Suurin osa muutoksista koskisi seutu- ja yhdysteitä.
Näiden muutosten seurauksena valtateiden yhteenlaskettu pituus vähenisi 114 km, kantateiden lisääntyisi 228 km, seututeiden vähenisi 114 km ja yhdysteiden pituus ei muuttuisi.
Jos teiden luokkien muutoksia vietäisiin eteenpäin, prosessi etenisi siten, että Väylävirasto tai ELY-keskus tekisivät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille esityksen tieluokan muutoksesta. Muutosesityksiä ei käsiteltäisi pelkästään virkatyönä, vaan niihin voisivat ottaa kantaa muun muassa kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt ja kansalaiset.
”Kyse olisi vähintään kuukausia kestävästä prosessista, eli mitään pikaisia muutoksia ei tule tapahtumaan. Painotan myös, että tämä selvitys ei johda päätöksiin, eivätkä Väylävirasto tai ELY-keskukset ole toistaiseksi tehneet esityksiä tieluokkien muutoksesta. Nyt tehty selvitys antaa taustatietoa mahdollisia tulevia päätöksiä varten”, Peura sanoo.
Lisätietoa
Maanteiden toiminnallisten luokkien päivitystarpeiden tarkastelu. Väyläviraston julkaisuja 47/2023 (pdf)
Jukka Peura, asiantuntija, liikennejärjestelmä, puh. 029 534 3031, [email protected]