Hyppää sisältöön

Uudet osaajat kasvavat Väyläviraston työmailla

Julkaistu 4.10.2021

Väylävirastolla on käynnissä 16 mestari-kisälli-mallin pilottihanketta. Kokemukset ovat olleet hyviä ja malli on tarkoitus ottaa laajempaan käyttöön lähiaikoina.

Kuvituskuva, jossa työntekijä katsoo rakennushanketta.

Yksi Suomen suurimmista tietyömaista sijaitsee tällä hetkellä Pirkanmaalla, Hämeenkyrön kohdalla. Vt 3 Hämeenkyrönväylä -hankkeessa Väylävirasto rakentaa nelikaistaista valtatietä noin kymmenen kilometrin matkalle. Hankkeen parissa työskentelee lähes satapäinen joukko infra-alan osaajia. Tähän joukkoon kuuluu kolme niin sanottua kisälliä. Yksi kisälleistä on hankkeen siltavastaavana työskentelevä Antti Korkeaoja urakoitsija Destialta.

”Vastaan hankkeessa muun muassa siltasuunnitelmien tarkastuksesta ja siitä, että suunnitelmat ovat toteutuskelpoisia. Hommaa piisaa, sillä hankkeessa rakennetaan kymmenen betonisiltaa”, Korkeaoja kertoo.

Silta- ja betoniasioiden pariin Korkeaoja päätyi muutaman mutkan kautta. Kipinä syttyi pian armeijan jälkeen, kun Korkeaoja teki useamman vuoden ajan maarakennushommia aliurakoitsijana.

”Ala tuntui oikealta, mutta halusin syventää osaamistani ja hain opiskelemaan rakennusmestariksi Tampereen ammattikorkeakouluun. Sieltä valmistuin vuonna 2016. Koulu antoi hyvät eväät esimerkiksi työnjohtotehtäviin, mutta osa opista on hankittava töissä”, Korkeaoja sanoo.

Nyt Korkeaoja on oppimassa lisää työmaan siltavastaavana. Tukea tehtävässä menestymiseen hän saa kokeneemmalta mestarilta, Destian Aki Loikkaselta.

”Olen oppinut Akilta paljon ja olemme yhteydessä lähes päivittäin. Aki tarjoaa selkänojaa erityisesti silloin, kun työmaalla on tehtävä vaativampia päätöksiä. Betonisiltojen käyttöikä on noin sata vuotta, joten valinnoilla on isoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia”, Korkeaoja toteaa.

Miksi Korkeaoja halusi syventyä erityisesti siltoihin? Valintaan vaikuttivat henkilökohtaisen kiinnostuksen lisäksi varmasti myös työnäkymät: silta-asiantuntijoista on pulaa työmailla.

Ratkaisuja osaamispulaan

Kuten mainittua, silta-asiantuntijoista on pulaa työmailla. Ikävä kyllä myös muusta osaamisesta on pulaa, eikä tilanne näytä valoisemmalta lähivuosina. Infra-alan koulutus ja osaaminen Suomessa -raportin mukaan infra-alalle valmistuu vuosittain noin 600 opiskelijaa ja samaan aikaan eläkkeelle siirtyy noin 1200 henkilöä.

”Uutta väkeä tarvitaan infrapuolelle, se on selvä. Kehitämme mestari-kisälli-mallia, jotta uusien tulijoiden saapuminen alalle olisi helpompaa”, kertoo rahoituksen johtava asiantuntija Seppo Toivonen Väylävirastosta.

Toivonen valmistelee parhaillaan kollegoidensa kanssa mestari-kisälli-mallin perustekstejä, joita Väylävirasto hyödyntää esimerkiksi urakoiden kilpailuttamisessa ja sopimuksissa. Perusteksteissä on mukana muun muassa ohjeita mentorointisuunnitelman laatimiseen ja muuta tukea. Hyviä esimerkkejä työryhmä on kerännyt käynnissä olevista piloteista sekä alan kanssa käydyistä keskusteluista.

”Järjestimme alkukesästä työpajoja, joissa esimerkiksi konsultit ja suunnittelijat pääsivät kertomaan mielipiteensä mestari-kisälli-mallista. Lisäksi olemme haastatelleet useita projektipäällikköitä”, sanoo Väyläviraston harjoittelija Noora Haikola.

Lappeenrannassa kauppatieteitä opiskeleva Haikola on nyt työskennellyt mestari-kisälli-mallin parissa noin yhdeksän kuukauden ajan. Tänä aikana hän on osallistunut myös haastatteluaineiston ja työpajojen tulosten analysointiin.

”Hyödynnämme keskusteluista saatuja ideoita malliasiakirjoissa. Tukea tunnutaan tarvitsevan esimerkiksi mestarin sitouttamiseen, sillä perehdyttäminen vie aina aikaa”, Haikola sanoo.

Sitä ei käy kiistäminen, että varsinkin aluksi mestarin aikaa kuluu kisällin auttamiseen ja perehdyttämiseen. Toisaalta pitkällä aikavälillä mestari-kisälli-malli voi tarjota mestarille lisää aikaa keskittyä omaan erityisalaansa. Kun organisaatiossa on enemmän osaajia, ei kaikkea tarvitse tehdä yksin.

Hyviä kokemuksia roppakaupalla

Haikola on tänä vuonna haastatellut kahtatoista projektipäällikköä mestari-kisälli-mallin kokemuksista. Palautteen perusteella kokemukset ovat hyvin myönteisiä. Samoilla linjoilla on myös vt 3 Hämeenkyrönväylän projektipäällikkö Akseli Nurmi Väylävirastosta.

”Vetämissäni hankkeissa kisällit ovat olleet osaavia ja tehtäviinsä sitoutuneita tyyppejä”, Nurmi kertoo.

Useamman vuoden kestävissä hankkeissa sitoutuneisuus korostuu, sillä syvempi ymmärrys urakasta ja sitä tekevästä porukasta sujuvoittaa työntekoa. ”Tyypillisesti mentorointi kestää koko hankkeen läpi. Jos tehtävässä onnistuu kunnialla, on mahdollista saada arvokkaita referenssejä, joiden avulla ponnistaa vaativampiin tehtäviin”, Nurmi sanoo.

Kun kisällit saavat referenssejä, niistä on hyötyä koko alalle. Erilaisissa urakoissa ja projekteissa on aina omat osaamisvaatimuksensa. Mestari-kisälli-mallin myötä uusien osaajien kohdalta on mahdollista vaatia kevyempää kokemusta, sillä mestari paikkaa osaamispulaa. Yksilötasolla referenssin saaminen voi mahdollistaa pääsyn uusiin tehtäviin. Tilaajan kannalta on taas hyötyä, että kriteerit täyttäviä tekijöitä on enemmän. Samalla markkinat toimivat paremmin.

Mestari-kisälli-mallin koko infra-alaa koskevat tavoitteet ovat suuret, mutta kohdistetaan katse vielä hetkeksi yksilötasolle. Mallissa kisällin on tarkoitus edetä mestariksi asti. Polku on katettuna, mutta rehellisyyttä ja nöyrää asennetta tarvitaan jokaisella askeleella.

”Mitkä ovat kisällin tavoitteet? Entä vahvuudet ja heikkoudet? Mielestäni on tärkeintä, että mestari ja kisälli luovat yhdessä kattavan mentorointisuunnitelman, joka auttaa kasvamaan mestariksi”, Nurmi sanoo.