Monia esteitä ja ongelmia on vaikea huomata ennen kuin ne tulevat itselle vastaan. Esimerkiksi normaalisti kävelevä henkilö ei välttämättä tajua, millaisia esteitä ympäristössä voi olla pyörätuolin käyttäjälle tai lastenvaunujen kanssa liikkuvalle. Siksi erilaisten tarpeiden huomioimisessa on tärkeä jalkautua erilaisten ryhmien asemaan tai kysyä heidän mielipidettään.
”Avainasemassa on erilaisten tarpeiden tunnistaminen. Esimerkiksi autosta käsin on hankala päätellä, miten tilapäiset liikennejärjestelyt toimivat vaikkapa kävelijällä tai pyöräilijälle. Suosittelemme, että katselmuksia tehtäisiin myös kävellen tai pyörällä”, kertoo kansalaisten asiakkuuden asiantuntija Riitta Tammi Väylävirastosta.
Tammi vetää ”Parhaat käytännöt jakoon” -kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on parantaa liikennejärjestelyiden käytettävyyttä. Ajatus parhaiden käytäntöjen tunnistamisesta lähti keskusteluista projektipäälliköiden sekä hankehallinnan, ohjetyön ja hankeviestinnän asiantuntijoiden kanssa. Keskustelujen aiheena oli, miten kansalaisasiakkaiden – erityisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja esteettömiä reittejä tarvitsevien liikkujaryhmien – kulkua työmaiden läheisyydessä voisi parantaa.
Keskusteluissa nousi esiin erilaisia teemoja. Muun muassa urakoissa voitaisiin huomioida jo tilausvaiheessa kansalaiset nykyistä paremmin, ja asiakaspalautetta voitaisiin käyttää laadun parantamisessa. Lisäksi monissa hankkeissa kannattaisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä alueen asiakkaiden ja käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa.
”Meillä oli myös työpaja, jossa projektien toteutuksen väki kävi läpi asiakaspalautteita ja heidän omia huomioitaan tilapäisten liikennejärjestelyiden käytettävyydestä. Työpajan tuloksena syntyi kooste parhaista käytännöistä”, Tammi sanoo.
Eri liikkujaryhmien tarpeet huomioon
Projektihenkilöstön tunnistamien parhaiden käytäntöjen rinnalle pyysimme Pyöräliitolta, Pyöräilykuntien verkostolta, Invalidiliitolta ja Näkövammaisten liitolta kommentit heidän tunnistamistaan keinoista tilapäisten liikennejärjestelyiden kehittämiseen.
”Saimme heiltä hyvin konkreettisia, tilapäisten liikennejärjestelyiden turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia asioita. Tällaisia ovat mm. tarpeeksi suuret kartat ja työmaa-aidat, joiden tuet eivät tule näkövammaisten liikkujien tielle”, Tammi toteaa.
Onnistuneet tilapäisjärjestelyt palvelevat kaikkia liikkujia, mutta ovat myös hankkeen etu: ”Tilapäisjärjestelyt kannattaa tehdä hyvin, sillä ne edistävät työ-ja liikenneturvallisuutta sekä ympäristön turvallisuutta. Ylipäätään tilapäisjärjestelyt kertovat hankkeen laadukkaasta toteuttamisesta, mikä helpottaa hankkeen hyväksyttävyyttä ja vähentää häiriöitä käytännössä”, kertoo apulaisjohtaja Mauri Mäkiaho projektien toteutusosastolta. ”Jokainen häiriö on hankkeelle kustannus- ja aikatauluriski ja näitä haluamme välttää.” Vaikka vaatimukset tulevat ohjeista, hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen hankkeelta toiselle on aktiivista.
Parhaat käytännöt ja eri liikkujaryhmien tarpeet on koottu Väyläviraston verkkosivuille. Verkkosivuilta löytyy myös juliste, jonka voi tulostaa vaikkapa työmaatoimiston seinälle.
”Projektipäällikkömme tulevat tutustumaan parhaisiin käytäntöihin ja huomioimaan ne mahdollisuuksien mukaan hankkeissaan. Työnaikaisten liikennejärjestelyiden parantaminen sujuvoittaa alueella liikkuvien ihmisten arkea ja mahdollistaa turvallisen kulkemisen sekä liikkujille että työmaan henkilöstölle”, Tammi kertoo.
Tutustu liikennejärjestelyiden esteettömyyden parhaisiin käytäntöihin Väyläviraston sivuilla.