Hyppää sisältöön

Tänä talvena teiden talvihoidossa on painottunut liukkaudentorjunta

Julkaistu 12.3.2020

Talvi on ollut teiden talvihoidon näkökulmasta poikkeuksellinen. Pohjois-Suomessa lunta on ollut ennätysmäärä, muualla Itä-ja Keski-Suomea lukuun ottamatta auraustöitä ei ole ollut nimeksikään. Miten olosuhteet ovat vaikuttaneet liukkauden torjuntaan eri puolilla Suomea?

Etelä- ja Länsi-Suomi: Tänä talvena ilman lämpötila on ollut usein plussalla ja sadetta on tullut runsaasti. Vetinen keli yhdistettynä kylmään tien pintaan tarkoittaa, että kosteus jäätyy, ellei sitä ennalta estetä suolalla.

"Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa aurauslähtöjä on ollut vähän ja teiden hoito on keskittynyt liukkaudentorjuntaan. Suolaa on kulunut tähän mennessä alle puolet koko talvelle suunnitellusta määrästä. Erityisesti rannikkoseuduilla liukkaudentorjunnan tarve on ollut tavanomaista pienempi, sisämaassa liukkautta on torjuttu paikoin jopa normaalia enemmän", kertoo kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen Väylästä. Vetisen talven jälkiä korjataan sen sijaan pitkälle kesään sekä päällystetyllä tieverkolla, että sorateillä.

Itä-Suomi: Talvi on ollut hyvin vaihteleva ja työläs tienpidon näkökulmasta. Alemmalla verkolla on ollut liukkausongelmia.

"Itä-Suomessa on mennyt tähän mennessä normaalia enemmän suolaa ja hiekkaa. Määrät voivat toki vielä tasaantua, kun talveakin on jäljellä", täsmentää Lappalainen. 

Pohjois-Suomi: Talvi on ollut keskimääräistä lämpimämpi myös pohjoisessa. Pohjois-Pohjanmaan rannikolla on ollut samoja ongelmia kuin etelämpänä eli aurauksen sijaan on torjuttu liukkautta. Lapissa Rovaniemelle saakka talvi on ollut vaikea ja vaihteleva, mikä on valitettavasti näkynyt tienkäyttäjillekin.

"Pohjoisempana on satanut lunta normaalia enemmän ja lämpötila on ollut enimmäkseen pakkasella. Rovaniemen pohjoispuolella suolausta ei liukkauden torjunnassa juuri käytetä", Heikki Lappalainen kertoo.

Sulamisvesiä vähemmän

Vaikka talvea on vielä jäljellä, keväällä liukkauden torjuntaa helpottaa tyypillisesti kuivemmat olosuhteet. Sulamisvesien aiheuttamaa liukkautta ei tänä vuonna ole juurikaan odotettavissa muualla kuin Lapissa, koska penkkojakaan ei ole.

Miksi suolaa tarvitaan?

Teitä suolataan, jotta tien pinta olisi riittävän pitävä ja liikenne sujuisi turvallisesti. Vilkkailla teillä pienikin liukkaus voi johtaa vakaviin seurauksiin. Vilkkaasti liikennöidyllä tiellä hiekka ei pysyisi ajoradalla kuin pienen hetken. Siksi on järkevintä hyödyntää asfaltin omaa kitkaa ja estää suolalla pintaan muodostuva jää.

Suolaaminen on perusteltua myös liikenteen sujuvuuden takia. Etenkin raskaita ajoneuvoja ajavat ammattikuljettajat kaipaavat suolaa teille enemmän. Liukkaus voi pysäyttää rekan mäkeen, ja silloin on koko liikenne jumissa.

Väylä ja ELY-keskukset huomioivat suolan käytön ympäristövaikutukset. Tärkeillä pohjavesialueilla, joilta puuttuvat toimivat suojaukset, on vähennetty suolan käyttöä, ja liukkauden torjuntaan käytetään myös kaliumformiaattia.

Lisätietoa Väylän sivuilla: https://vayla.fi/tieverkko/talvihoito


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta