Hyppää sisältöön

Pieksämäen asemalaiturit täyttyvät kierrätyslasilla

Julkaistu 11.10.2023 10.32

 

Väyläviraston tavoitteena on edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä väylähankkeissaan. Tavoitetta tukevat myös Pieksämäen asemajärjestelyjen rakennustyöt, joissa korotettavien matkustajalaitureiden täyttöihin käytetään vaahtolasimursketta.

Pieksämäen asemajärjestelyt -hankkeessa parannetaan henkilöratapihan palvelutasoa ja esteettömyyttä. Osana hanketta matalat matkustajalaiturit muutetaan korkeiksi. Laituritäyttöihin käytetään kierrätyslasista Suomessa valmistettavaa vaahtolasimursketta.

Pieksämäen hankkeessa vaahtolasiin päädyttiin ensisijaisesti materiaalin keveyden vuoksi.

”Uusittavien laitureiden yläpinta nousee lähes 30 senttimetriä aiempaa ylemmäs. Tavanomaisia rakennemateriaaleja käytettäessä laiturinrakenteen paino olisi samalla kasvanut ja aiheuttanut painumariskin. Tämä vuoksi rakenteessa päädyttiin kevennysratkaisuun. Vaahtolasi on tiivistettävyydeltään hieman parempaa kuin perinteisemmät kevennysmateriaalit eikä myöskään ime vettä”, perustelee projektipäällikkö Juha-Pekka Martikainen Ramboll CM Oy:stä.

Remontoitavan asemalaiturin pohjakerrokseksi levitettyä vaaleanharmaata vaahtolasimursketta.Pieksämäen korotettavien asemalaitureiden täyteaineena käytetään vaahtolasia.

Kevyt ja monikäyttöinen vaahtolasi

Teollisesti valmistettu vaahtolasi luokitellaan keinokiviainekseksi. Puhdistettu keräyslasi jauhetaan hienoksi jauheeksi, johon sekoitetaan vaahdotusagenttia. Kuumennettaessa jauheseos paisuu moninkertaiseksi. Tuloksena olevan vaahtolasilevyn tilavuudesta kahdeksan prosenttia on lasia ja loput ilmaa. Jäähtyessään levy murenee murskeeksi, jota voidaan seuloa ja jalostaa erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi.

Vaaleanharmaa vaahtolasimurske on karkeapintaista ja kulmikasta, ja se painaa vain noin viidenneksen siitä, mitä perinteinen kiviaines. Keveydestään huolimatta vaahtolasi on erittäin kestävää ja soveltuu siksi hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin — kuten infrarakentamiseen keventäväksi täyte- tai pengeraineeksi sekä lämpöeristeeksi.

Henkilön kämmenellä kaksi särmikästä vaahtolasimurkeen palasta, toinen halkaisijaltaan noin kymmenen senttimetriä, toinen noin neljä senttimetriä.
Vaahtolasimurske painaa vain noin viidenneksen siitä, mitä tavallinen kiviaines.

”Vaahtolasi on lämpöeristeenä parempaa kuin kiviainesmateriaalit. Se ehkäisee alapuolisten kerrosten routimista samaan tapaan kuin XPS-eristelevyt”, Juha-Pekka Martikainen kertoo.

Kestävää infraa uusiomateriaaleilla

Väyläviraston kaikissa tie- ja ratahankkeissa selvitetään mahdollisuudet hyödyntää uusiomateriaaleja. Materiaalien ympäristövaikutukset, kuten uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, otetaan huomioon yhtenä laatukriteereistä materiaalihankintoja tehdessä. Tavoitteena on vähentää neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä, ehkäistä jätteiden syntyä ennalta ja edistää jätteiden hyötykäyttöä.

”Maarakentamisessa käytettävät uusiomateriaalit ovat yleensä syntyneet teollisissa prosesseissa, jalostettu purkumateriaaleista tai käytöstä poistetuista tuotteista. Tiepuolella tärkeimpiä hankkeissa käytettyjä uusiomateriaaleja ovat betonimurske, asfalttirouhe ja -murske, erilaiset tuhkat, rengasleike ja kokonaiset renkaat, jätteenpolton kuonat sekä vaahtolasi. Radanpidossa uusiomateriaalien käyttö on vähäisempää ja keskittynyt enemmän kierrätykseen. Radanpidossa kierrätetään mahdollisuuksien mukaan muun muassa ratakiskoja ja betonisia ratapölkkyjä”, selvittää infrarakentamisen ympäristöasioiden asiantuntija Paula Kajava Väylävirastosta.

Elinkaariajattelussa rakenteen ympäristövaikutuksia tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Oma merkityksensä on niin materiaalin tuotannon, kuljetuksen kuin käsittelynkin aiheuttamilla päästöillä. Tavoitteena on minimoida päästöt elinkaaren jokaisessa vaiheessa ja lisäksi pyrkiä pidentämään itse elinkaarta suunnittelemalla rakenteista mahdollisimman pitkäikäisiä ja hyödyntämällä samoja materiaaleja uudelleen toisaalla.

Säästöä päästöihin ja kustannuksiin

Kierrätystuotteena vaahtolasin hiilijalanjälki on alhainen, ja sen käyttö vähentää neitseellisen kiviaineksen tarvetta. Koska vaahtolasi on huomattavasti kevyempää kuin kivimurske, sen kuljetuskustannukset ovat myös merkittävästi pienemmät. Karkean pintansa ja kulmikkaan rakenteensa ansiosta vaahtolasimurske kasautuu ja tiivistyy helposti, mikä helpottaa ja nopeuttaa sen asentamista. Lisäksi murske on helposti uudelleen käytettävissä.

Vaaleanharmaata vaahtolasimursketta kasoissa.
Kierrätyslasista valmistetun vaahtolasin hiilijalanjälki on alhainen.

Joidenkin kierrätysmateriaalien käyttö maanrakennuksessa edellyttää jätelain perusteella ympäristölupaa, mutta tuotteeksi luokitellun vaahtolasin käyttöön ei erillistä lupaa tarvita. Vaahtolasista ei liukene tai haihdu ympäristöön myrkyllisiä aineita.

Uusiomateriaalien käyttö infrahankkeissa

  • säästää luontoa ja luonnonvaroja
  • edistää kiertotaloutta ja jätteiden hyötykäyttöä
  • vähentää rakentamisen elinkaaren aikaisia päästöjä
  • auttaa säästämään rakentamiskustannuksissa.

Tutustu Väyläviraston ohjeisiin uusiomateriaalien käytöstä:

Uusiomateriaalien käyttö väylähankkeissa (Väyläviraston ohjeita 20/2022)

Pieksämäen asemajärjestelyt -hanke

Pieksämäki on rautatieliikenteen merkittävä risteysasema. Rautatiet risteävät Pieksämäellä neljästä suunnasta: Kouvola, Kuopio, Joensuu ja Jyväskylä. Pieksämäen aseman kautta kulkee vuodessa yli 300 000 matkustajaa eli keskimäärin noin 800 henkilöä päivässä. Matkustajalaitureiden kunto- ja varustetaso ei ole vastannut nykyisiä vaatimuksia, kuten esteettömän liikkumisen vaatimuksia. Väyläviraston hankkeessa matalat laiturit muutetaan korkeiksi laitureiksi ja varustetaan esteettömyysvaatimusten edellyttämillä rakenteilla ja merkinnöillä. Lisäksi tehdään yksittäisiä raide- ja turvalaitemuutoksia sekä uusitaan laitureiden katokset. Hanke toteutetaan kaksivaiheisena vuosina 2023 ja 2024. Sen kustannustavoite on 5 miljoonaa euroa.

Hanke verkossa:

vayla.fi/pieksamaen-asemajarjestelyt

Kuvia hankkeesta:

flickr.com

Liitteet


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta