Liikennejärjestelyt astuvat kuvaan jo urakoiden tarjouspyyntöihin vastattaessa.
"Liikennejärjestelyt tulevat esiin tarjouslaskentavaiheessa, sillä ne vaikuttavat töiden suorittamisen ja esimerkiksi maa-ainesten kuljetusten ja työmaakoneiden liikkumisen suunnitteluun," kertoo kaksoisraiteen Joutseno–Rauha-välin maarakennustöistä vastaava Kai Koho NRC Group Finlandista.
Vaikka suunnittelu aloitetaankin hyvissä ajoin, elävät ne toki järjestelyiden voimassaoloa edeltäville viikoille, jolloin urakoitsija laatii yksityiskohtaisemmat, esimerkiksi liikennemerkkien ja muiden liikenteenohjauslaitteiden sijoittelun huomioivat suunnitelmat.
Suunnittelun pitkäjänteisyydellä on se hyvä puoli, että samalla alueella mahdollisesti työskentelevät eri tahot voivat sovittaa työnsä yhden ja saman liikennejärjestelyn kestolle.
"Näihin kuuluvat kaupunkien omat katutyöt ja laiteomistajien, kuten kaapelioperaattoreiden työt. Ja toki me urakoitsijat teemme tässäkin yhteistyötä: vierekkäisten urakoiden kesken sovitaan liikennejärjestelyistä, jottei tule päällekkäisyyksiä tai ristiriitaisia järjestelyitä työmaiden kesken," Kai toteaa.
Suunnittelu huomioi tielläliikkujien intressit
Liikennejärjestelyiden sopimisessa on useampi taho mukana. Katualuetta koskevissa järjestelyissä on mukana Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, ja tiealueita koskevia suunnitelmista neuvotellaan ELY-keskuksen kanssa.
"Järjestelyille on oikeastaan kaksi puolta: toisaalta pitää muistaa syy järjestelyille eli radalla, tiellä tai kadulla tehtävä työ, ja samalla pitää miettiä käyttäjän näkökulma, eli miten vaikkapa autoilija pääsee turvallisesti työmaan ohi," Kai selittää.
Kaupunkien tehtävänä on lisäksi varmistaa koulukyytien ja joukkoliikenteen sujuvuus poikkeusjärjestelyidenkin aikana. Luonnollisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitit on nekin sisällytettävä suunnitelmiin.
Liikennejärjestelyiden mitoittaminen
Liikennejärjestelyjen tasoja on erilaisia. Kain mukaan peruslähtökohtana on se, että jonkinlainen kulkuyhteys täytyy säilyä.
"Järjestelyiden suunnittelu ottaa huomioon tieosuuden liikennemäärät ja kiertotiemahdollisuudet. Jos on mahdollista hyödyntää järkevää kiertotietä, se tehdään. Voidaan myös sulkea vain toinen kaista ja vaihdella puolta. Jos tila käy niin ahtaaksi, ettei töitä mahdu tekemään, harkitaan tien sulkemista kokonaan. Liikenteen siirtäminen kiertotielle helpottaa myös alueen asukkaita, sillä työt valmistuvat nopeammin, kun sitä ei tarvitse sopeuttaa liikenteen lomaan," Kai muistuttaa.
Liikennenopeuksien alentaminen perustuu riskiarviointiin
Joskus liikennejärjestelyt pitävät sisällään myös liikennenopeuksien alentamisen työmaan kohdalla. Kain mukaan näiden päätösten taustalla tiealueella on Väyläviraston laatimat ohjeet, katualueella puolestaan kaupungin edellyttämät ohjeet. Kaikki perustuu riskien arviointiin ja minimointiin. Liikennöinnin olosuhteet poikkeusjärjestelyjä koskevilla alueilla ovat muuttuneet, jolloin on syytä pohtia niiden aiheuttamia riskejä liikenteelle ja miten niihin voidaan vastata ajonopeuksia alentamalla.
Tiellä liikkujia usein ihmetyttää, miksi alennettua nopeusrajoitusta ei voida nostaa työaikojen ulkopuolella Tähän Kailla on selkeä vastaus:
"Toki rakentaja pyrkii poistamaan törmäysriskit kuten työkoneet tieltä työaikojen ulkopuolella, mutta pitää muistaa, että yllämainittuja riskejä aiheuttavat usein autoilijan näkemättömissä olevat asiat, kuten kaivannot. Ne ovat olemassa myös silloin, kun työmaalla ei ole työntekijöitä, joten alennettu nopeus on paikallaan."
Luumäki – Imatra -ratahankkeen liikennejärjestelyistä ja muista vaikutuksista lähiympäristöön tiedotetaan hankkeen Facebook-sivuilla ja kootusti hankkeen nettisivuilla:
https://www.facebook.com/luumakiimatra
https://vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke/hankkeen-liikennejarjestelyt
Haastattelu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje.