LNG-terminaali vaati nopeaa suunnittelua ja sujuvaa yhteistyötä

"Tässä aikataulussa emme voineet lähteä tekemään väylälle isoja muutoksia, koska ne vaativat vesilain mukaisen käsittelyn. Vaihtoehtonamme oli lähteä ideoimaan notkeammin ja katsoa, millaisilla kevyemmillä toimilla terminaalilaiva ja sen täyttökuljetukset saadaan turvallisesti perille satamaan", kertoo Väyläviraston vesiväylänpidon johtava asiantuntija Olli Holm. 

"Heti oli selvää, että tällaista projektia voimme edistää vain hyvällä yhteistyöllä. Toimijoita tarvittiin mukaan useita: terminaalin omistaja Gasgrid, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Finnpilot, hinaajatoiminnasta vastaava Alfons Håkans ja Inkoon satama. Yhteydenpito oli erittäin tiivistä", kertoo Väyläviraston vesiliikennejohtaja Jarkko Toivola.

Projektin suurin haaste oli sovittaa yhteen alusten valtava koko ja kapea meriväylä. LNG-alukset ovat jopa 50 metriä leveitä ja Inkoon väylä on vain noin 150 metriä leveä. Myös Inkoon satama on varsin ahdas tällaisille jopa 300 metriä pitkille aluksille. Lisäksi tapa, jolla terminaalilaiva tuodaan perille, on Suomen oloissa poikkeava.

"Laiva ohjataan perille neljällä hinaajalla, mistä Suomessa ei ole aiempaa kokemusta. Yleensä hinaajia on enintään kaksi. Viimeiset kaksi kilometriä laiva peruuttaa satamaan. Isojen alusten ohjailtavuus on hidasta. Näitä haasteita ratkoimme kesän ajan", kertoo Holm projektin etenemisestä.

Projektissa toteutettiin nopeasti hahmotelmia tulevista väylämerkinnöistä. Merkintöjen tulee näkyä sekä LNG-alukselle, jonka komentosilta noin 45 metrin korkeudessa että hinaajille, joiden komentosilta alle 10 metrin korkeudessa. Kaikkien alusten tulee nähdä käytettävissä oleva väylätila, ja myös pystyä toimimaan niin, että tilaa hyödynnetään maksimaalisesti. 

Ratkaisuja pohdittiin yhdessä hinaajapäälliköiden, luotsien ja Traficomin kanssa. Tutustumisajoja ja eri merkintävaihtoehtojen arviointia tehtiin Turussa Aboa Maren simulaattorissa. Sitten palattiin taas suunnittelupöydän ääreen ja tehtiin uusia kokeiluja. Lopulta muodostui yhteinen näkemys siitä, miten kokonaisuus toimisi.

Väylän ja sataman merkintöjä uudistettiin niin, että väylälle ja satamaan lisättiin päivävalolinjoja ja kelluvia merkintöjä osoittamaan sekä LNG-alusten että hinaajien käytettävissä olevaa väylätilaa.  Lisäksi väylälle asennettiin sääasema sekä näkyvyys- ja virtausmittarit, joiden avulla voidaan varmistaa vallitsevat paikalliset olosuhteet väylän haastavimmilla osuuksilla. 

Syksyn aikana suoritettiin Tanskassa FORCE:n simulaattorissa suunnitelmiin perustuvia testiajoja, joissa keskityttiin mm. operaatioiden harjoitteluun ja poikkeustilanteiden hallintaan. Testeihin osallistuivat sekä luotsit että hinaajat. 

"Tämä oli hieno osoitus monenvälisestä yhteistyöstä, jolla saatiin kohtuullisin kustannuksin ja ripeästi viilattua infraa yhteiskunnan parhaaksi.  Inkoon väylän jatkokehittämistä katsotaan myös jatkossa näiden kokemusten pohjalta", tiivistää Jarkko Toivola projektin annin. 

Lue lisää kelluvasta LNG-terminaalista (Gasgrid) https://gasgrid.fi/fsru/lng-terminaalilaiva/

Lisätietoja: 
Vesiliikennejohtaja Jarkko Toivola, p. 029 5343046, [email protected]