"Tässä aikataulussa emme voineet lähteä tekemään väylälle isoja muutoksia, koska ne vaativat vesilain mukaisen käsittelyn. Vaihtoehtonamme oli lähteä ideoimaan notkeammin ja katsoa, millaisilla kevyemmillä toimilla terminaalilaiva ja sen täyttökuljetukset saadaan turvallisesti perille satamaan", kertoo Väyläviraston vesiväylänpidon johtava asiantuntija Olli Holm.
"Heti oli selvää, että tällaista projektia voimme edistää vain hyvällä yhteistyöllä. Toimijoita tarvittiin mukaan useita: terminaalin omistaja Gasgrid, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Finnpilot, hinaajatoiminnasta vastaava Alfons Håkans ja Inkoon satama. Yhteydenpito oli erittäin tiivistä", kertoo Väyläviraston vesiliikennejohtaja Jarkko Toivola.
Projektin suurin haaste oli sovittaa yhteen alusten valtava koko ja kapea meriväylä. LNG-alukset ovat jopa 50 metriä leveitä ja Inkoon väylä on vain noin 150 metriä leveä. Myös Inkoon satama on varsin ahdas tällaisille jopa 300 metriä pitkille aluksille. Lisäksi tapa, jolla terminaalilaiva tuodaan perille, on Suomen oloissa poikkeava.
"Laiva ohjataan perille neljällä hinaajalla, mistä Suomessa ei ole aiempaa kokemusta. Yleensä hinaajia on enintään kaksi. Viimeiset kaksi kilometriä laiva peruuttaa satamaan. Isojen alusten ohjailtavuus on hidasta. Näitä haasteita ratkoimme kesän ajan", kertoo Holm projektin etenemisestä.