Hyppää sisältöön

Laaja ratapihan kehittämishanke Helsingin ydinkeskustassa valmistui

Julkaistu 12.1.2022 12.00

 

Hanke, jossa tuskin syntyi mitään maallikon silmin nähtävää rakenteellista lopputulosta, vaati taustalla toimivilta tahoilta saumatonta yhteistyötä, paljon ennakkosuunnittelua ja ennen kaikkea aktiivista viestintää. Taklattavina haasteina oli vilkkaasti liikennöidyllä osuudella tehtävät ratatyöt, kapeassa käytävässä oleva rataosuus sekä hankkeeseen kytkeytyvien sidosryhmien ja junamatkustajien poikkeuksellisen suuri määrä.

Alati kasvava junaliikenne sekä valmistautuminen Pasila–Riihimäki-radan ja Espoon kaupunkiradan lisääntyvään liikennemäärään, lisäsivät paineita Helsingin ratapihan toiminnan tehostamiseen. Helsingin ratapihan perusparannushanke (Helra) käynnistettiin vuonna 2015 ja sen tavoitteena oli mahdollistaa junille useampia raidevaihtoehtoja Helsingin ja Pasilan välillä, vähentää junien häiriöherkkyyttä sekä kasvattaa junakapasiteettia.

"Homma olisi ollut huomattavasti helpompi, jos Helsingin ratapiha olisi voitu sulkea kokonaan junaliikenteeltä ja junat olisivat lähteneet väliaikaisesti Pasilasta", hankkeen projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta toteaa. "Näin ei kuitenkaan haluttu toimia, joten teimme töitä pääosin öisin ja viikonloppuisin. Junamatkustajille yritimme tuottaa häiriötä mahdollisimman vähän, joten pidemmät liikennekatkot ajoitettiin hiljaisemmille kesäviikoille."

Hankkeen töiden yhteensovittamista, kauko- ja lähijunien liikennejärjestelyjä sekä viestinnän haasteita ratkottiin hankkeen projektiryhmän, HSL:n, VR:n sekä junaliikenteen ohjauksesta vastaavan Fintrafficin kanssa. Myös kauppakeskus Triplan rakennustyöt ja Pasilaan tehdyn lisäraiteen rakentaminen toivat lisämausteen ratapihan työjärjestykseen.

Viestintä painopistealueena

Hanke vaikutti liikennekatkojen aikana tuhansien junamatkustajien arkeen. Eri osapuolista koottu hankkeen viestintäryhmä tiedotti aktiivisesti tulevista häiriötilanteista sekä niihin liittyvistä liikennejärjestelyistä. Tämän lisäksi lähestyttiin erikseen vielä tiettyjä erityskohderyhmiä sekä muun muassa tapahtumajärjestäjiä.

Kesällä, pitempien katkojen aikana, panostettiin erityisesti matkustajien neuvontaan. Tärkeimmille asemille asennettiin infotaulut liikennejärjestelyistä. Junissa ja laitureilla tiedottamista lisättiin ja Pasilan, päärautatieaseman, lentokentän sekä vilkkaimpien lähijuna-asemien laitureilla päivystivät matkustajien apuna laiturioppaat.

Tavoitteet saavutettiin ja budjetti alitettiin

Turvalaitetekniikkaa kehittämällä ja uusilla vaihteilla saatiin ruuhka-aikojen kapasiteettia lisättyä 74:stä junasta 90:een. Kunnossapitotöitä pystyään jatkossa tekemään joustavammin sekä varautumaan poikkeustilanteisiin entistä paremmin. Myös kalusto- tai ratavikojen aiheuttamat liikenteen häiriöpaikat pystytään kiertämään helpommin.

Hankkeen lopullinen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa, mutta hyvällä ennakkosuunnittelulla ja onnistuneiden urakkakilpailutusten ansiosta budjetti alitettiin kymmenellä miljoonalla eurolla.

Hanke saavutti tavoitteet, budjetti alitettiin ja pitkäkestoinen hanke saatiin päätökseen ilman suurempia häiriöitä matkustajille. "Tämä oli kyllä kokeneen projektipäällikön taidonnäyte! Projektipäällikkö Pekka Rautoja loi yhteensovittavan kulttuurin, jossa hanke toteutettiin allianssihengessä ilman allianssia", kiteyttää Timo Ripatti Sweco PM:ltä koko projektiryhmän puolesta.

Lisätietoja:

Väylävirasto, projektipäällikkö Veli-Matti Kantamaa, p. 029 534 3813, [email protected]
Hankkeen verkkosivut: https://vayla.fi/helra