Kupittaa–Turku-ratahanke: Yhdessä kohti parempaa lähi- ja kaukojunaliikennettä

VR:n liikenneasiantuntijoiden Sami Hovin (vas.) ja Janne Smedbergin mukaan joka päivä on pidettävä kirkkaana mielessä, miltä raiteilta junat kulkevat ja miten jännite- tai liikennekatkojen kaltaisissa poikkeustilanteissa toimitaan.

Kupittaa–Turku-ratahanke on muovannut Turun seudun junayhteyksiä enemmän kuin yksikään toinen 2000-luvun projekti. Kolmeen vuosikymmeneen Turun ratapihalla ei ole tehty suuria muutoksia, mikä VR:n asiantuntijakaksikon, Sami Hovin ja Janne Smedbergin, mukaan näkyy alueen profiilissa: nyt on oikea hetki kunnostaa esimerkiksi laitureita. 

”Kupittaa–Turku-välin matkustajaliikenteen katkaiseminen kahdeksi vuodeksi on uudenlainen ratkaisu, jonka avulla rata voitiin rauhoittaa kokonaan työtä varten”, kertoo VR:n kaukoliikenteen pääsuunnittelijana työskentelevä Hovi. 

Siinä missä Hovi sovittaa yhteen kaukojunien aikatauluja ja suunnittelee Suomen suurimpiin ratatöihin liittyviä poikkeusjärjestelyjä, Smedberg työskentelee rautatielogistiikan ryhmäesihenkilönä Turku–Uusikaupunki-logistiikan sekä Turku–Karjaa/Hanko-vetopalvelujen osalta.

”Vastaan siitä, että esimerkiksi ratahankkeiden muutokset tukevat infraa ja junien sujuvaa kulkua Varsinais-Suomessa. Vaikka esimerkiksi raiteita on suljettu työmaa-alueeksi, junien pitää silti kulkea Tampereen suuntaan, Turun satamaan ja Uuteenkaupunkiin”, Smedberg sanoo. 

Turun junaliikenteen tapahtumat vaikuttavat koko maan junaliikenteeseen. Siksi sekä paikallista että valtakunnallista näkökulmaa tarvitaan, kun junien aikatauluja sovitetaan yhteen – ja siksi Hovin ja Smedbergin taidot täydentävät toisiaan. 

Kupittaa–Turku-ratahankkeen rakentajat ja VR:n kuljettajat käyttävät samoja raiteita, minkä vuoksi ratatöiden sekä tavara- ja matkustajaliikenteen yhteensovitus perustuu sujuvaan yhteistyöhön. Työraot aikataulutetaan pääosin junaliikenteen ehdoilla, ja esimerkiksi Turun kautta kulkee Uuteenkaupunkiin tärkeitä teollisuuden kuljetuksia, jotka pitää saada hoidettua mahdollisimman hyvin myös hankkeen aikana. Joka päivä on pidettävä kirkkaana mielessä, miltä raiteilta junat kulkevat ja miten jännite- tai liikennekatkojen kaltaisissa poikkeustilanteissa toimitaan. 

Tähän mennessä yhteistyö Kupittaa–Turku-ratahankkeen ja VR:n välillä on Hovin ja Smedbergin mielestä sujunut kiitettävästi. Hanke ja liikennöitsijä käyvät vilkasta vuoropuhelua, ja kaikissa ratkaisuissa on päästy yhteisymmärrykseen – vaikka kompromisseja on jouduttu tekemään.

”Aiemmin tavaraliikenteen täyspitkiä raiteita on ollut vain yksi. Hankkeen ansiosta saamme niitä useita lisää, mikä helpottaa rahtiliikennettä huomattavasti. Samoin raiteistoinfran muutokset, joita tarvittiin Kupittaan aseman muuttamiseksi junakulkutien väliaikaiseksi päätekohdaksi, on saatu sujuvasti tehtyä. Vaikka Turun ratapiha on nyt työmaa-aluetta, meidän on silti ollut turvallista työskennellä siellä”, Smedberg kiittää. 

Turun raiteiden pääkäyttäjänä VR:ltä pyydetään usein näkemyksiä muun muassa raiteistojen ja sähköistyksien toimivuudesta. Toisaalta yhtiön tehtävä on paitsi luoda edellytykset hankkeen työlle myös palvella kotimaisia ja kansainvälisiä matkustajia rakentamisen aikana. Ratatöiden edistyminen palvelee Hovin mukaan myös esimerkiksi myönteistä maakuvaa. 

”Turku on Suomen käyntikortti turisteille, jotka saapuvat laivalla maahamme. Junamatka satamasta Turun päärautatieasemalle, Helsinkiin tai Tampereelle antaa ensivaikutelman siitä, miten asiat Suomessa toimivat”, Hovi muistuttaa. 

Kupittaa–Turku-radan maisemissa näkyy nyt työkoneita ja teräspontteja, mutta muutaman vuoden kuluttua luvassa on parannuksia niin pääkaupunkiseudulle kuin Tampereelle suuntautuvaan henkilöliikenteeseen. Sekä Hovi että Smedberg odottavat innolla rakentamisen konkreettisia tuloksia. 

”Tulevina vuosikymmeninä on mentävä niillä ratkaisuilla, joita nyt luomme. On palkitsevaa päästä näkemään, mitä yhdessä suunnitellusta ja pohditusta lopulta tuli”, Smedberg sanoo. 

Paikallisesta näkökulmasta Kupittaa–Turku-ratahanke on tärkeä esimerkiksi Naantalin, Uudenkaupungin ja Salon junaliikenteen kehittämiselle. Tavaraliikenteen osalta vaunujen on jatkossa helpompi kulkea Turun läpi, ja tilaa esimerkiksi isoille raakapuukuljetuksille on enemmän. 

“Ratakapasiteetin lisäys ja henkilöratapihan nykyaikaistaminen petaavat tulevien vuosien lähi- ja kaukojunaliikenteen infrahankkeita ja luovat mahdollisuudet niiden toteuttamiselle”, Hovi sanoo.

Siihen asti yhteistyön pitää kantaa. 

”Hankkeen kaikkia osapuolia on kuunneltava, jotta lopputuloksesta saadaan toimiva ja turvallinen”, Smedberg tiivistää. 
 

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.