Kupittaa–Turku-ratahanke: Vuosi 2024 on isojen valmistumisten aikaa

Havainnekuva Turun henkilöratapihalta. Kuva: Sweco Finland Oy.

Vuosi 2024 merkitsee Kupittaa–Turku-ratahankkeelle huomattavia edistysaskeleita. Tänä vuonna valmistuvat kaksi keskeistä urakkaa: Aurajoen ratasillan ja Nummen alikulkusillan käsittävä urakka sekä Kupittaa–Turku-kaksoisraideurakka. Valmistuvat sillat ovat elintärkeitä Turun ja koko läntisen Suomen raideliikenteen kehittymiselle, ja niiden myötä junaliikenne Helsingistä palautuu Turun henkilöratapihalle.

Pitkään työn alla olleet siltaurakat valmistuvat tämän vuoden aikana. Turulle ensiarvoisen tärkeä Helsinginkatu saa ylleen uuden sillan, kun vanhan Nummen alikulkusillan tilalle nousee uusi, aiempaa leveämpi alikulkusilta. Alikulkusillan odotetaan valmistuvan suunnitellusti toukokuussa 2024.

Samaan siltaurakkaan kuuluvan Aurajoen ratasillan arvioidaan olevan valmis syyskuussa. Viimeistelytyöt sillalla valmistuvat joulukuussa, minkä jälkeen junaliikenne siirtyy takaisin sillalle.

Aurajoen ratasillan viereen rakennettavan Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentaminen aloitettiin vuoden 2024 alussa. Pääsy sillalle avautuu osittain jo vuoden 2024 lopussa, mutta reitti saatetaan väliaikaisesti ohjata pois sillalta, jos työt niin vaativat. 

”Kuluva vuosi on isojen välietappien vuosi ja saamme asioita valmiiksi isossa mittakaavassa. Nyt siirrymme hankkeen toiselle puoliskolle”, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä Väylävirastosta.

Molemmat valmistuvat ratasillat ovat avainasemassa mahdollistamassa omalta osaltaan kaksoisraiteen rakentamisen Kupittaalta Turkuun. Kaksoisraide parantaa merkittävästi Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen luotettavuutta, kun Turussa ei olla enää yhden raiteen varassa. Hanke edesauttaa myös Rantaradan liikennöinnin laajamittaista kehittämistä tulevaisuudessa, kun Kupittaa–Turku-välisen rataosuuden kapasiteetti kasvaa.

Havainnekuva Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillasta sekä Aurajoen ratasillasta. Kuva: Sweco Finland Oy.

Uudet junalaiturit käyttöön Turussa

Ratasiltojen valmistumisen myötä päästään rakentamaan uudet junaraiteet Kupittaan ja Turun välille. Helsingin suunnasta tulevan junaliikenteen arvioidaan palaavan takaisin Turkuun uudistetulle henkilöratapihalle joulukuussa. Viimeiset kaksi vuotta Helsingin suunnasta tulevan junaliikenteen pääteasema on ollut Kupittaan asema. 

Turun henkilöratapihan uudet laiturit 1, 2 ja 3 sekä autonlastauslaituri otetaan käyttöön jo elokuun alussa. Uudet laiturit yhdistetään Logomonsiltaan porras- ja hissiyhteyksien kautta, mikä tekee raiteille kulkemisen entistä sujuvammaksi. Rakentamisen aikaisten palveluiden järjestämistä selvitetään.

"Elokuussa myös Toijalan suunnasta tulevat junat pääsevät ensimmäisinä saapumaan uusille raiteille. Kiitämme kaikkia kärsivällisyydestä ja pitkäjänteisyydestä näiden muutosten aikana”, Mäkelä sanoo. 

Turun henkilöratapihan ja Iso-Heikkilän tavararatapihan muutokset luovat mahdollisuuksia uusien kaupunginosien kehittymiselle ratapiha-alueiden ympärille ja mahdollistavat lähijunaliikenteen kehityksen. Molemmat ratapihaurakat valmistuvat loppuvuodesta 2025 tuoden mukanaan merkittäviä parannuksia alueen raideliikenteeseen ja kaupunkikuvaan.

Lisätietoja:
Väylävirasto, projektipäällikkö Erkki Mäkelä, p. 029 534 3822, [email protected]
Turun kaupunki, projektijohtaja Antero Mäkilä, p. 040 828 0284, [email protected]

Seuraa hanketta: 
vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen rakennustyöt sijoittuvat vuosille 2021–2026.  Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.