Hyppää sisältöön

Kuopion ratapihan rakentamisessa matkustajat testaavat sujuvuutta ja turvallisuutta

Julkaistu 8.11.2022

Väyläviraston kansalaisauditoinnissa yksi sähköpyörätuolilla kulkeva liikkumisesteinen ja yksi näkövammainen henkilö opaskoirineen testasivat Kuopion laituri- ja asema-alueen työnaikaiset liikennejärjestelyt. Haasteellisiksi koettiin erityisesti laiturialueen kapeat luiskat, kun taas kiitosta hanke sai työmaan ja laiturialueen selkeästä rajauksesta.

Koska Kuopion ratapiha -hankkeen tavoitteena on rakentaa kaikille esteettömät kulkureitit, on luonnollista, että rakentamisvaiheessa ääni annetaan kokemusasiantuntijoille. Väyläviraston kansalaisauditoinnissa tavoitteena onkin saada tietoa siitä, miten ihmisten liikkuminen alueella järjestettäisiin sujuvasti ja turvallisesti. Puolentoista vuoden ajan viraston toimintamallina ollutta kansalaisauditointia on hyödynnetty aiemmin muun muassa Kupittaa–Turku-ratahankkeella.

Kuopissa testaajien kanssa käytiin läpi alueen tasoeroja, kuten kynnyksiä ja luiskien kaltevuutta, kulkupintojen materiaaleja, kaiteita ja lepotasanteita, reitin leveyttä ja valaistusta, työmaan rajausta, opasteita sekä turvallisuuden tunnetta. 

Tavoitteena esteettömyys

"Laiturin eteläpäinen kaapeliramppi on vinossa ja sen toisessa päässä on soraa, minkä vuoksi vaarana on pyörätuolin horjahtaminen raiteelle. Ongelma on kuitenkin projektipäällikön ja rakennuttajakonsultin tiedossa, ja urakoitsija on luvannut korjata asian", hankkeelta kerrotaan.

Kansalaisauditointikierrokseen osallistui testaajien lisäksi väylävirastolaisia sekä rakennuttajakonsultin, urakoitsijan ja Kuopion kaupungin edustajat.

"Kansalaisauditointi on meille tärkeä keino löytää ratkaisuja sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen. Pyrimme huomioimaan testaajien esiintuomat ongelmat ja toimimaan siten, että voimme minimoida ne. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pohdimme rakennustöiden vaiheistusta siten, että koko monivuotisen projektin ajan olisi vähintään yhtä hyvä kulkureitti kaupungilta junaan, kuin ennen töidemme aloitusta", hankkeen projektipäällikkö Vesa Ruohomäki Väylävirastosta kertoo.

"Tavoitteena on, että hankkeen myötä alueelle saadaan kaikin puolin esteettömät kulkureitit. Tätä varten rakennetaan hissit ja korotetut laiturit. Lisäksi asemalle tuodaan hyvät opasteet ja esimerkiksi näkövammaisten tuntoon perustuvat lattiamerkinnät helpottavat osaltaan esteetöntä kulkua alueella" Ruohomäki luettelee.

Opasteisiin ja junaan nousemiseen toivotaan parannusta

Pääosin kumpikin kansalaisauditointiin osallistunut testaaja koki alueella liikkumisen sujuvaksi. Kuivalla säällä tehdyssä testauksessa pintamateriaalit ja päällysteet olivat pääsääntöisesti kunnossa. Myös valaistus ja vähäiset kontrastivaihtelut helpottivat liikkumista. Sen sijaan opasteiden puuttumisesta annettiin palautetta. 

"Laiturialueella sekä portaiden ja tunnelin yläpäässä voisivat opasteet olla selkeämmät, jotta oikean junan valitseminen olisi helpompaa."

Rakennustöiden vuoksi ensimmäiseltä laiturilta lähtee kaksi junaa peräkkäin, minkä vuoksi ilman opasteita junan valitseminen voi olla vaikeaa" kansalaisten asiakkuuden asiantuntija ja kansalaisauditoinnista vastaava Riitta Tammi Väylävirastolta summaa.

Kansalaisauditoinnissa esiin nousseisiin asioihin tullaan puuttumaan, hankkeelta luvataan.
"Junien pysähdyspaikat laiturilla suunniteltiin yhdessä liikennöitsijän kanssa ja laiturinäyttöjen sisältöä tarkennettiin vastaamaan junien sijoitusta laiturille. Työnaikaista kiinteää opastusta laiturilla tullaan silti vielä laajentamaan saatujen kokemusten perusteella”, Ruohomäki lisää.

Laiturilta junaan nousemista helpottamaan testaajat toivoisivat junan palveluvaunun pysähtyvän aseman leveimmälle kohdalle.

"Viimeistään siinä vaiheessa, kun molemmat raiteet ovat taas käytössä, olisi tärkeää, että palveluvaunuun siirtyminen olisi sujuvaa", testaajat toivovat.

Junavaunuista vastaa VR, johon kansalaisauditoinnin ryhmä on ollut asiasta yhteydessä.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta