Kuvassa katkenneen kiskon murtopinta
”Kiskojen kunnolla on suora yhteys rautatieliikenteen turvallisuuteen sekä liikenteen sujuvuuteen. Toiminnan tehostaminen on myös ympäristöteko. Kun paremmalla ultraäänitarkastuksella löydetään viat ja ne korjataan hitsaamalla, ilman, että kiskoja tai vaihteiden teräsosia tarvitsee vaihtaa, osa terästeollisuuden tuottamista hiilidioksidipäästöistä jää syntymättä, kun uusia kiskoja ei tarvitse hankkia”, kertoo radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari Väylävirastosta.
Kaikki lähtee vaatimusten määrittelystä.
”Jotta tiedämme mitä vaatia, meidän pitää tutkia nykytilaa ja juurisyitä, jotka aiheuttavat kiskojen katkeamisia. Väylävirastolla ja Oulun yliopistolla onkin meneillään tutkimus, jossa käydään läpi lähes kaikki tämän vuoden aikana katkenneet kiskot ja tehdään niistä vaurioanalyysit. Oulussa testataan myös erilaisten hitsausparametrien vaikutuksia mangaaniteräkseen, jota käytetään yleisesti vaihteiden risteyksissä. Tutkimuksessa verrataan myös uusimpia toimintatapoja nykykäytäntöihin, jotta löydetään oikeat parannuskohteet”, Lehtosaari sanoo.
Osana kehittämistyötä Väylävirasto selvittää eri komponenttien kunnostustoimenpiteitä, kiskojen kuljetusta ja käsittelyä työmailla sekä erilaisia kiskon hiontatoimenpiteitä. Työn aikana verrataan lisäksi, miten hitsaaminen maastossa eroaa konepajalla hitsaamisesta eli miten sää, muut olosuhteet sekä liikenteen ehdoilla toimiminen vaikuttavat hitsaustulokseen.
Kiskoteräs on vaikeasti hitsattavaa – osaamista ja ohjeistusta lisätään
”Kiskoteräksellä on omat luonteenpiirteensä ja siihen liittyvä hitsausosaaminen on Suomessa kapea-alaista. Olemmekin laatineet menetelmäkokein kiskojen kunnostushitsauksien ohjeistukseen WPS:t (welding procedure specification). Lisäksi kaikilla urakoitsijoilla pitää jatkossa olla hitsauskoordinaattori, jolla on kansainvälinen hitsauskoordinojan pätevyys eli IWT/ IWE –pätevyys”, Lehtosaari kertoo.
Ultraäänitarkastuksissa on niin ikään parantamisen varaa.
”Ultraäänitarkastus laitteet kehittyvät koko ajan ja on tärkeä varmistaa, että uudet tekniikat tulevat Suomessa käyttöön. Väylävirasto onkin edellyttänyt viime vuosien kunnossapitourakoiden kilpailutuksissa urakoitsijoilta laiteteknistä kehitystä”, Lehtosaari toteaa.
Osaamisen lisäksi myös ohjeistuksen pitää olla kunnossa. Jatkossa Väylävirasto yhtenäistää kiskojen tarkastustoimintaan liittyvää ohjeistusta ja vaatimuksia.
Väylävirasto saa tukea menetelmien ja ohjeistuksen päivittämiseen kansainvälisestä yhteistyöstä. Virasto on ollut mukana muun muassa Arinka –projektissa (Arctic Railway Infrastructure in Kolarctic), jossa verrattiin naapurimaiden käytäntöjä keskenään. Lisäksi kiskojen kunnossapidon käytäntöjä käydään läpi pohjoismaisessa Nordic Rail Maintenance työryhmässä.
”Esimerkkinä tietojen vaihdosta ISO 3834-2:n mukaista hitsauksen laatujärjestelmää on vaadittu urakoitsijoilta jo jonkin aikaa muissa pohjoismaissa ja Suomessa vaatimus otetaan käyttöön 1.1.2022”, Lehtosaari kuvaa.
”Nyt ollaan hyvässä vauhdissa ja uskomme vahvasti, että kiskojen hitsausten ja tarkastusten laatu on lähtenyt pysyvästi kehittymään Suomen rataverkolla”, Lehtosaari summaa.
Lisätietoja:
asiantuntija, radan kunnossapito Marko Lehtosaari
p. 029 534 3061
[email protected]