Hyppää sisältöön

Kehä III:n parannushankkeessa ylijäämämateriaalit saavat uuden elämän

Julkaistu 23.11.2021

 

Kun Väylävirasto käynnistelee uutta hanketta, on tavoitteena 100 vuotta kestävä väylä, joka rakennetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Aikaa ja kulutusta kestävä väylä onkin yksi keskeisimmistä tavoista vähentää väylärakentamisen ympäristövaikutuksia, sillä suurissa hankkeissa kokonaisuus ratkaisee – ei vain rakennusvaihe kuten voisi helposti ajatella.

Tärkeässä roolissa on myös kiertotalous. Parhaillaan käynnissä olevassa Kehä III:n parannushankkeessa eri rakennusvaiheista vapautuvia materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti projektin muissa vaiheissa. Jos käyttökohdetta ei löydy, kuljetetaan materiaali muille hyötykäyttöön.

Väylävirastossa hankkeiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan aina koko elinkaaren kautta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennusvaiheen vaikutusten lisäksi arvioidaan, millaista liikennettä väylällä kulkee ja miten liikenneajoneuvot saadaan käyttämään mahdollisimman vähän energiaa. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi tien tasauksella.

Suunnittelussa ja rakentamisessa oleellisessa roolissa on kiertotalous. Jo etukäteen suunnitellaan, kuinka paljon ja millaisia materiaalimassoja rakennusvaiheessa tarvitaan, ja miten uusiomateriaaleja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. 

Mitä on uusiomateriaali väylähankkeessa?

Uusiomateriaalien hyödyntämisellä pyritään vähentämään jätteiden määrää. Samalla pystytään vähentämään luonnonkiviaineksien käyttöä ja siihen liittyvää louhintaa ja murskausta. 

Uusiomateriaaleja vapautuu omista hankkeista ja esimerkiksi rakennus-, metsä- ja terästeollisuudesta, ja niitä ovat muun muassa purkujätteistä saatava betonimurske, terästeollisuuden ja jätteenpolton kuonat, metsä- ja energiateollisuuden tuhkat sekä vaahtolasi. Myös noin 80 prosenttia vanhasta asfaltista käytetään uuden asfaltin raaka-aineena. Uusiomateriaaleista tehdään tien rakennekerroksia tai niitä käytetään esimerkiksi meluvalleissa.

“Materiaalien pitää olla aina käyttötarkoitukseen soveltuvia, mikä varmistetaan teknisen soveltuvuuden arviointimenettelyssä. Lisäksi uusiomateriaalin käytön pitää olla ympäristölainsäädännön mukaista, ja materiaalien pitää tulla suhteellisen läheltä, jotta kuljettamisesta ei aiheudu tarpeettomia päästöjä”, kertoo Väyläviraston materiaali- ja ympäristöasiantuntija Laura Valokoski

Näin uusiomateriaalia hyödynnetään Kehä III:n parannushankkeessa Vantaalla

Myös väylähankkeista vapautuu materiaalia, jota muut tahot voivat hyödyntää.

“Kallioleikkauksista tai tunneleista tulee paljon hyvää kalliolouhetta, joka kelpaa korkeatasoisena aineksena rakentamiseen. Esimerkiksi urakoitsijat voivat viedä sitä muihin hankkeisiin. Toiveena on, että tulevaisuudessa hankerajat ylittäviä kohteita olisi enemmän”, kertoo Väyläviraston T&K-asiantuntija Timo Tirkkonen.

Työmaa-alueen ylijäämämateriaalia kuljetetaan muiden käyttöön myös Kehä III:n parannushankkeessa.

”Jonkin verran betonipaaluja on halunneet ihmiset käyttää hyödyksi erilaisiin pieniin rakennusprojekteihin. Hankkeen käyttöön kelpaamatonta puutavaraa on kuljetettu läheiselle puutarhalle, jossa ne haketetaan ja käytetään kasvihuoneiden lämmityksessä. Lisäksi hankkeen ylimääräisiä moreeneja on kuljetettu mullanvalmistukseen”, kertoo työnjohtaja Ville Keränen GRK Infrasta.

Työmaan eri rakennusvaiheista vapautuvia materiaaleja hyödynnetään kuitenkin suurimmaksi osaksi itse hankkeessa. 

”Kun työmaa-alueella puretaan vanhoja siltoja sekä paalulaattoja, hyödynnetään niistä syntyvää betonijätettä betonimurskeena rakennekerroksissa. Tällä säästetään suuri määrä luonnonkiviaineksia. Purettava vanha asfaltti murskataan ja käytetään osin uusien päällysteiden raaka-aineena. Hankkeesta löytyviä vanhoja kevennysmateriaaleja saadaan hyödyntää uusissa kevennyksissä, mutta käytämme kevennetyissä rakenteissa myös vaahtolasia, joka valmistetaan muualla kierrätyslasista. Lisäksi sillan teline- ja muottimateriaaleina käytettävä puutavara pyritään puhdistamaan käytön jälkeen ja käytetään uudestaan”, Keränen kertoo.

Kaikkea ei kuitenkaan voi hyödyntää, sillä poiskuljetettavia maamassoja on paljon.

”Savet ja muut rakenteisiin kelpaamattomat materiaalit kuljetetaan maanläjitysalueelle”, Keränen jatkaa.

Kiertotalous vaatii jatkuvaa kehittämistä

Väylävirastossa on tehty kiertotalouden tutkimus- ja kehitystyötä aktiivisesti ainakin 1990-luvulta lähtien. Nykyisin kehitystyön taustalla on muun muassa Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta, joten askelmerkkejä tulee sieltäkin.

Ohjeita laaditaan ja päivitetään tarvittaessa jatkuvasti. Rakentamiseen ja kunnossapitoon kehitetään uusia työkaluja ja prosesseja, joiden avulla päästöt huomioidaan tarkemmin.

Vuodesta 2019 lähtien virastossa on alettu keräämään tarkempaa tietoa uusiomateriaaleista. Viime vuosina on päästy omien prosessien ja ohjeistusten kehittämisessä siihen, että ajattelu menee jo käytäntöön asti. 

“Urakoitsijat saavat pikkuhiljaa kokemusta ja hyvää on se, että kestävän kehityksen asiat näkyvät tällä hetkellä hyvin urakoitsijoiden strategioissa. On helpompaa viedä urakoitsijoille läpi tämä ajattelu”, kertoo Tirkkonen.

Yksittäisten pilottien avulla osaaminen ei kuitenkaan leviä, joten kiertotalous vaatii jatkuvaa koulutusta.

“Kehitystyö on jatkuvaa ja siihen osallistetaan sidosryhmiä. Seuraavaksi on tulossa teknisen soveltuvuuden arviointiin opas, joka vie uusiomateriaalien käyttöä eteenpäin. Väyläviraston ohjeluetteloon on listattu jo arvioidut materiaalit eli ne saadaan mukaan hankintoihin. Lisäksi meillä on valmisteilla ohje hankkeiden sisällä syntyvän betonimurskeen hyödyntämiselle”, kertoo Valokoski.

Vielä on kuitenkin kehitettävää ja vaa’assa painaa aina myös se, mikä on taloudellisesti järkevää. 

“Mahdollisuuksia on, mutta kannustimet vielä puuttuvat”, summaa Tirkkonen lopuksi.

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/keha3-parantaminen
www.facebook.com/KehaIIIparantaminen

Kehä III parantaminen -hankkeen 3. vaiheeseen kuuluu lukuisia Askiston kohdalla sekä Vantaankosken ja Pakkalan välillä toteutettavia parannuksia. Hankkeeseen sisältyy muun muassa kolmansien ajokaistojen rakentaminen Vantaankoski–Pakkala-välille, uuden eritasoliittymän rakentaminen Askistoon sekä tien pohjarakenteen kunnostaminen. Samalla kehitetään kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä. Melusuojausta parannetaan Askiston kohdalla. Tavoitteena on lisätä liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä varautua Kehä III:n kasvaviin liikennemääriin.