Hyppää sisältöön

Elinkeinoelämän tyytyväisyys väyläverkkoon ja liikennejärjestelmään on noussut

Julkaistu 28.4.2021

Elinkeinoelämän tyytyväisyys väyliin ja kuljetuksiin Suomessa on kauttaaltaan hieman noussut. Asia selviää Väyläviraston tutkimuksesta, joka toteutetaan kahden vuoden välein. Tutkimukseen vastasi vuoden alussa yli 1 300 elinkeinoelämän edustajaa, jotka edustivat rahdinantajia, tavarakuljetusliikkeitä ja henkilökuljetusliikkeitä.

Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palveluta-soon kokonaisuutena on hiukan noussut edellisistä tutkimuskierroksista. 45 % vastaajista (2019: 40 %) on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen väylien palvelutasoon kokonaisuutena. Tyytymättömien tai erittäin tyytymättömien osuus on laskenut selvästi (2021: 23 %, 2019: 30 %).

Tyytyväisimpiä vastaajat olivat sisävesiväyliin sekä meri- ja rannikkoväyliin kokonaisuudessaan, tyytymättömämpiä taas tie- ja rataverkkoihin. 

 

Tyytyväisyys sisävesiväyliin oli 3,8. Tyytyväisyys meri- ja rannikkoväyliin oli 3,7. Tyytyväisyys lentokuljetuksiin oli 3,5. Tyytyväisyys tieverkkoihin oli 3,3. Tyytyväisyys rataverkkoihin oli 3,3.

Arvot ovat kutakin väyläverkkoa koskevien annettujen arvosanojen keskiarvo-ja.
Asteikko: 1 = erittäin tyytymätön … 5 = erittäin tyytyväinen

 

Tieverkon arviot ovat parantuneet selvästi vuodesta 2019. Tyytyväisimpiä ollaan yhteyksiin lentoasemille, raja-asemille ja satamiin sekä kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkeaan tasoon.

Myös rataverkon osalta arviot olivat useilta osin parantuneet suhteessa vuoteen 2019. Korkeimmat arvosanat saivat tyytyväisyys rataverkon turvallisuuteen sekä yhteydet satamiin ja Venäjän raja-asemille.

Tulosten perusteella tärkeimpinä kehityskohteina on pidettävä kuljetusolosuhteiden pa-rantamista pääväylien ulkopuolella muilla valta- ja kantateillä sekä muulla tiestöllä ym-pärivuorokautisesti ja -vuotisesti. Rataverkolla erityisesti tavarankuljetusliikkeiden esiin nostamia kehityskohteita ovat ratapihojen välityskyky ja toiminnallisuus sekä rataverkon kapasiteetti ja kunto.
 

Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin

 

Lisätietoja:
Anu Kruth yksikönpäällikkö, asiakkuus
puh. 029 534 3912
[email protected]