Haastattelussa Kuopion Lentäjät - Digiroadin yksityistietietojen ajantasaisuudella on merkitystä palo- ja etsintälennoilla pelastustoiminnan reitityksessä

Julkaistu 15.4.2025

Kuopion lentäjät Ry:n vapaaehtoiset tukevat vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) toimintaa viranomaisyhteistyössä etsintä- ja palolennoilla. Digiroad-aineisto on yksi reititysaineisto karttapalvelussa, jota Kuopiossa käytetään etsintä- ja palolennoilla.

Kuva: Kuopion Lentäjät, Seppo Koivisto.

Kuopion Lentäjät toimivat aktiivisesti vapaaehtoisina etsintä- ja palolennoilla

Digiroad-operaattori haastatteli Kuopion lentäjien edustajia talvella. Haastateltavina olivat Leko 414 Hälytysryhmänjohtaja Seppo Koivisto, palolentotukikohdan päällikkö Tiina Pirttimäki ja sihteeri/koulutusten vastuuhenkilö Kari Pasanen. Digiroad-operaattoria kiinnosti erityisesti, miten pelastushenkilöstö pääsee tehtäville, kuten maastopalokohteille tai kadonneen etsinnässä henkilön luokse. Millaisia laitteita reitityksessä käytetään ja onko reitityksessä haasteita?

Kuopion Lentäjät Ry on vuonna 1987 perustettu Suomen lentopelastusseuran jäsenyhdistys. Kerho toimii pääasiassa Kuopion lentoasemalla Rissalassa, jossa sillä on omat toimitilat. Kerho omistaa moottorilentokoneen, jota käytetään harrastelentojen lisäksi viranomaisyhteistyössä etsintä- ja palolentoihin. Palo- ja etsintälentotoiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin. ”Toiminnassa on mukana noin 90 henkilöä eri tehtävissä, mutta lisää vapaaehtoisia tarvitaan”, kertoo Seppo Koivisto. Suomessa palolentopäivystys on jaettu alueisiin, joita alueelliset lentoseurat lentävät.

Suomen Lentopelastusseura Ry (SLPS) on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen järjestö, joka koordinoi vapaaehtoista etsintä- ja palolentotoimintaa viranomaistyön tukemiseksi. Järjestö tarjoaa aktiivisesti myös ilmailun asiantuntijaosaamista erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. SLPS toimii Suomen Punaisen Ristin (SPR) ja Suomen Meripelastuseuran (SMPS) rinnalla Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) yhtenä koordinaatiojärjestönä. Lentopelastusseura on mainittu myös osana Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa 2025.

Search and Rescue (SAR), tarkoittaa ilmasta käsin tapahtuvaa etsintä- ja pelastuslentotoimintaa. Palolentojen tarkoitus on havaita alkanut maastopalo ja ennalta ehkäistä sen leviämistä, jotta säästyttäisiin suurilta maastopaloilta ja vältyttäisiin omaisuuden menetyksiltä. Maastopaloja päivystetään kesäisin ilmasta käsin, silloin kun Ilmatieteenlaitoksen ilmoittama maastopaloindeksi on riittävän korkealla.

Yksityistiet Digiroadissa

Digiroadissa yksityisteitä on n. 300 000 km ja tietojen ylläpidosta vastaavat tiekunnat tai tiekunnan puuttuessa yksityishenkilö tai kunnat. Tietoja hallinnoidaan Väyläviraston Digiroad-sovelluksessa. Yksityistiekunnan, tai sen puuttuessa tieosakkaiden, tulee yksityistielain mukaan ilmoittaa yksityistien tiedot Digiroadiin. Tiedot ilmoitetaan ensisijaisesti sähköisellä Digiroadin verkkosivuilta löytyvällä VYYTI-lomakkeella, mutta on mahdollista ilmoittaa tietoja myös sähköpostitse tai puhelimitse. Jos yksityistiellä ei ole rajoituksia, ilmoitetaan sekin VYYTI-lomakkeella. Yksityisteitä koskevat tiedot yhdistetään osaksi Digiroad-aineistoa. Aineistoa hyödyntävät esimerkiksi pelastusviranomaiset ja navigaattorivalmistajat.

Etsintä- ja palolentojen kannalta tärkeitä yksityistietietoja Digiroadissa

Yleensä maastopalo syttyy huolimattomasta tulen käsittelystä luonnossa maastopalovaroitusten aikana tai vaikka ukkosmyrskyjen takia. Palolennolla havaittu savu ilmoitetaan Hätäkeskuslaitokseen, josta lähetetään tarvittaessa tarkoituksenmukaisin yksikkö tai yksiköt maastopalopaikalle. Lähetetty yksikkö hoitaa reitityksen paikalle viranomaisten käyttämillä sovelluksilla, mutta saattaa saada reittiohjeita myös suoraan ilmasta käsin radioyhteyksin mahdollisista kartalla näkymättömistä hidasteista ja esteistä reitin varrella. Esimerkiksi tilanteessa, jossa salama on sytyttänyt maastopalon ja myrsky on kaatanut reitin varrelle tielle puita, voidaan ilmasta käsin katsoa, olisiko kiertoreittiä
lähellä. Joskus sivullinen ilmoittaa huomaamastaan savuhavainnosta maastossa, jolloin Hätäkeskuslaitos saattaa pyytää vapaaehtoisia tarkastamaan tilanne ilmasta käsin. Seppo Koivisto kertoo hälytyksen vastaanottamisesta viranomaisilta ja tehtävälle lähtemisestä: ”Hälytys tehtävästä tulee viranomaiselta WhatsApp:n kaltaiseen turvaluokiteltuun järjestelmään Secapp:iin kaikkien hälytysryhmään kuuluvien nähtäville. Kun tehtävä on vastaanotettu, tehtävälle kykenevät vapaaehtoiset lähtevät tositoimiin.” Kun on kyse maastopaloista, palopaikalle pääsy tapahtuu yleensä yksityistietä pitkin. Tärkeitä Digiroadin tietolajeja pelastustoimen kannalta yksityisteillä ovat: painorajoitus, sillat, esterakennelmat, tien leveys ja muut suurin sallittu -rajoitustiedot. ”Painorajoitus on tärkeä tieto, mutta jos palopaikalle on päästävä, niin sopiva keino paikalle pääsyyn kyllä löytyy, esimerkiksi mönkijällä tai vaikka kävellen”, kertoo Tiina Pirttimäki. ”Mutta, jos tiedossa on kiertoreitti, tai jos ominaisuustiedot olisivat etukäteen tiedossa, olisi paikalle pääseminen nopeampaa eikä turhaan aiheutuisi korjaustöitä tiestölle. Eli ajantasaisista tiedoista olisi hyötyä”, kiteyttää Tiina. On tärkeää, että yksityisteiden tiedot olisivat ilmoitettu Digiroadiin, jotta mahdolliset kiertoreitit saataisiin nopeasti reititettyä. Lisäksi alueellisella pelastuslaitoksella ja lentopelastajilla on paljon arvokasta paikallistuntemusta, mikä auttaa avun paikalle saamista. Yksityisteiden tietoja tarvitaan jatkuvasti pelastustoiminnassa, joten yksityistiekuntien olisi tärkeää ilmoittaa tiedot Digiroadiin, vaikka avustuksen hakeminen yksityistielle ei muuten olisi ajankohtaista.

Kuopion lentäjät käyttävät Digiroad-aineistoa hyödyntävää Mapitaren karttapalvelua

Paperiset kartat ovat aina mukana lennoilla, mutta ilmassa käytetään myös digitaalisia karttapalveluja. Kuopion lentäjissä nähdään tärkeänä se, että karttapalvelu toimisi myös offline-tilassa, jolloin se ei olisi niin altis GPS-häiriöille tai karttojen sujuva latautuminen olisi riippuvainen mobiiliverkon toimivuudesta. Karttapalvelussa on tärkeää voida zoomata tarkasti kohteisiin, ilman että kartta-aineiston laatu ja luettavuus kärsivät. Lisäksi ajankohtaiset säätiedot ovat lentäessä tärkeitä. Yleisesti Hätäkeskuslaitos ja Pelastuslaitos käyttävät Virveä, ja sitä kautta johtokeskuksissa voidaan reaaliajassa seurata missä lentokone on.

Kokoavassa karttapalvelussa voidaan yhtä aikaa näyttää monen eri tietolähteen aineistoja ja lisääkin aineistoa mahtuisi mukaan

Sammutustehtävillä on huomattu myös tarpeita lisäaineistolle. Koska ilmasta käsin yritetään nähdä myös, mistä sammutusautot saisivat otettua lisää vettä tai, mitä reittiä voisi ajaa mahdollisimman lähelle vedenottopaikkaa tehtävän aikana, olisi vedenottopaikat hyödyllistä saada karttapalveluun. Seppo pohtii: ”Nämä tiedot saattavat jollain kunnilla tai tiekunnilla jo ollakin tiedossa, kuten yleiset rannat ja veneenlaskupaikat”. Tällä hetkellä näitä tietoja ei Digiroadissa ylläpidetä, koska ne eivät suoranaisesti liity teiden ja katujen tietoihin. Lisäksi rajoitteena on se, että Digiroadin tiedot ovat avoimia ja kaikkea tietoa ei voida avoimesti jakaa. Suurien maastopalojen varalle on jo kartoitettu sellaisia vedenottopaikkoja, joista voi sammutuskoneella nostaa vettä. ”Yleensä alue tarkastetaan vielä moottoriveneellä paikan päällä käyden, ettei ole esteitä veden ottamiselle”, kertoo Seppo. Sammutuskone voi tulla avuksi Ruotsista saakka, sillä tällä hetkellä Suomessa ei ole omaa sammutuslentokonetta. ”Tällä hetkellä erinäisiä tietoja on paperikartoilla, mutta hyödyllistä olisi saada niitä myös sähköiseen muotoon”, Tiina toteaa ja lisää: ”Kääntöpaikkojen sijanneista olisi myös hyötyä.” Eri tahojen tarjoamia tietoja ja palveluita tarvitaan pelastustoiminnassa ja Digiroad on yksi käytettävistä aineistoista.