Hyppää sisältöön

Älykkäät tekniikat toimivat vesiväylänhoidon tukena

Julkaistu 14.5.2021

Vesiväylänhoidossa käytetään älykkäitä tekniikoita tukemaan navigoinnin turvallisuutta sekä väylien seurantaa. Tekniikoiden avulla vesiväylille sijoitettuja turvalaitteita on helpompi valvoa ja niistä pystytään keräämään hyödyllistä tietoa tehokkaasti.

Mitä on vesiväylänhoito? 

Vesiväylänhoito on merenkulun turvalaitteiden huoltoa sekä näiden korjaus-, kunnostus- ja rakentamistoimenpiteitä. Vesiväylien kunnossapitoon kuuluvat myös ruoppaukset sekä kunnossapitoa palveleva suunnittelu ja tutkimukset. Väylävirastolla on n. 25 000 turvalaitetta, jotka sijaitsevat laajasti Suomen meri- ja järvialueilla. 

Vesiväylänhoidon älykkäät tekniikat 

Vesiväylähoidossa asiat ovat automatisoituneet ja valvonta helpottuu huomattavasti erilaisten älykkäiden tekniikoiden avulla. Samalla turvalaitteista kerättävää dataa hallinnoidaan tietojärjestelmien kautta.

”Tärkein kaukovalvonnasta saatava hyöty on merenkulun turvallisuuden parantaminen turvalaitteiden vikatietojen nopean saatavuuden ja ennakoimisen vuoksi. Myös väylän käyttäjän tilannetietoisuus paranee. Parhaassa tapauksessa mahdollinen vikaantuminen on ennakoitavissa jo ennen sen syntymistä, jolloin korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä ennen kuin vika näkyy merenkulkijalle.”, kertoo vesiväylien hoidon asiantuntija Joonatan Ahlroos

Kaukovalvonta

Vesiväylien hoidossa kaukovalvonnan avulla saadaan tietoa turvalaitteen toiminnasta, sekä mahdollisista vioista. Turvalaite lähettää kaukovalvontaan kerran vuorokaudessa raportin, jossa on tietoa esimerkiksi akun jännitteestä, valon paloajoista, aurinkoenergian tuotosta ja lämpötilasta. Jos valo ei toimi, tai kelluva turvalaite on siirtynyt pois paikoiltaan, vikaviesti lähetetään heti. 

Väyläviraston turvalaitteista n. 7% on kaukovalvottuja. Nykymuotoisen kaukovalvonnan käyttö aloitettiin pilottiprojektilla vuonna 2008, jonka jälkeen kohteiden määrä on kasvanut voimakkaasti näihin päiviin asti. Kaukovalvontaa käytetään nykyään myös valaisemattomissa viitoissa.  

Kaukohallinta 

Kaukovalvonnan lisäksi turvalaite voi olla myös kaukohallittu, joka tarkoittaa laitteen valojen etäohjausta. Kaukohallinnalla valot voidaan kytkeä päälle tarvittaessa myös päiväsaikaan. Myös valojen tehoja voidaan säätää suuremmaksi esimerkiksi silloin, kun näkyvyysolosuhteet ovat esimerkiksi sumun tai sateen takia huonot. 

Normaalisti valot toimivat automaattisesti päivänvalokytkimen ohjaamina ja valoteholla, jolla saavutetaan loistoluettelossa ilmoitettu nimellinen kantomatka. Valojen ohjaus tehdään manuaalisesti VTS-keskuksesta käsin, mutta myös automaattisen säädön mahdollisuutta tutkitaan. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että valojen säätely tapahtuisi itsestään esimerkiksi näkyvyysolosuhteiden tai liikenteen vilkkauden mukaan.  

Ensimmäiset kaukohallittavat kohteet otettiin käyttöön vuonna 2016. Tällä hetkellä kaukohallittavia turvalaitteita on asennettuina neljällä eri alueella: Färjsundin väylällä, Rauman eteläisellä väylällä, Haukivesi-Joensuu väylällä ja Mussalon edustalla 

Turvalaiteanalytiikka

Kaukovalvotut turvalaitteet toimittavat päivittäin tilatietoa Väyläviraston tietorajapintaan, jossa sitä voidaan hyödyntää eri tietojärjestelmissä. Yksi tällainen järjestelmä on väylänhoidon kunnossapitosovellus Reimari. Reimari on hiljattain uusittu, ja sitä voi nykyään käyttää myös mobiilisovelluksella.  

Turvalaitteiden suuren määrän vuoksi tiedon manuaalinen läpikäynti olisi erittäin työlästä, jopa mahdotonta. Tästä syystä toinen tärkeä järjestelmä on Väyläviraston analytiikkapalvelu, joka käy tietoa läpi automaattisesti ja nostaa esiin huomiota vaativia seikkoja. Palvelu tarjoaa nopean yleiskuvan turvalaitteiden tilasta ja tiedolla voidaan esimerkiksi estää laitteen vikaantuminen ennakoimalla huollon tarve.  

Turvalaitteista kerättävää analytiikkaa sekä sen hallintatyökalua kehitetään edelleen. Tarkoitus on antaa työkaluja myöhemmin myös väylänhoitourakoitsijoiden käyttöön. 

Olosuhdemittaukset 

Väylävirasto on asentanut jonkun verran myös aalto- ja virtausmittareita eri alueille. Yleensä asennukset tehdään väylien käyttäjien toiveesta hankalille vesialueille, kuten esimerkiksi ahtaisiin salmiin.  


Lisätietoja: 

Projektipäällikkö, vesiväylänpito 
Joonatan Ahlroos
puh. 029 534 3216
[email protected]

Asiantuntija, vesiväylänpito 
Sami Lasma 
puh. 029 534 3341
[email protected]