Hyppää sisältöön

Ympäristötaidetta Lahden eteläiselle kehätielle

Julkaistu 13.08.2020

LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttamat ympäristötaideteokset tulevat koristamaan rakenteilla olevaa Vt 12 Lahden eteläisen kehätien Patomäen tunnelin suuaukkoa ja tunnelin ylittävien katujen betonikaiteita. 

- Teiden rakentaminen on nykyään paljon muutakin kuin itse tien toteutusta. Haluamme tehdä myös ympäröivästä maisemasta kauniin ja monimuotoisen. Kehätien kohdalla päädyimme tarjoamaan Patomäen tunnelin näkyviä betonielementtejä alustoiksi taiteen toteutukselle, kertoo projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

Mistä kaikki alkoi?

Keväällä 2019 laadittiin alueen tarkempia maisemasuunnitelmia ja huomattiin, että ympäristö sopisi hyvin ympäristötaiteelle. Maisemasuunnittelijat Tarja Kojo ja Niina Mensonen, jotka edustavat kehätien Lahden pään rakentamisesta vastaavan VALTARI-allianssin AFRY Finland Oy:tä, ideoivat toteutusta ja tekivät Lahden kaupunkikuvatyöryhmälle esityksen aiheesta. Kaupungissa oltiin erittäin ilahtuneita ideasta, ja yhdessä lähdettiin miettimään, miten suunnitelmia ja taidetta vietäisiin eteenpäin.

Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen yhdistymisen myötä syntynyt LAB-ammattikorkeakoulu, oli luonnollinen valinta lähteä kysymään yhteistyömahdollisuutta. Myös LAB:issa innostuttiin. Alkuvuodesta 2020 käynnistyi sopiva kurssi, Designing art for public spaces (vapaasti suomennettuna Julkisten taideteosten suunnittelun) -kurssi, jonka opiskelijat voisivat ottaa suunnitelmat työn alle. Toteutus järjestettiin kilpailuna, jossa parhaat teokset palkittaisiin. Opiskelijat saivat tehtäväksi suunnitella Patomäen tunnelin suuaukon betonipintaan ja tunnelin ylittävien katujen betonikaiteiden pintaan julkisen tilan taideteokset. Teokset tuli voida toteuttaa maalaamalla.

Designing art for public spaces -kurssin opettaja William Dennisuk kehuu hyvää yhteistyötä:

- Tämän projekti on hyvä esimerkki erittäin onnistuneesta yhteistyöstä kaikkien osapuolten välillä. Opetustyön lisäksi olen itsekin julkisen tilan taitelija, ja voin myös todeta, että opiskelijoiden työt olivat erittäin korkeatasoisia ja että niitä voidaan verrata ammattilaisten tekemiin töihin. Toteutukseen valitut työt tulevat varmasti ilahduttamaan alueen asukkaita, ohikulkijoita ja kehätien käyttäjiä. Tämän projektin tavoitteena on muistuttaa niin lahtelaisia kuin ohiajajia siitä, että ihmisinä meillä on myös muita ulottuvuuksia elämässämme ja että rakennettu ympäristö voi paljastaa myös sellaisia piirteitä kuten huumori, salaperäisyys, leikkimielisyys, kauneus ja esteettisyys.

Teosten valinta ja palkinnot

Helmikuun 2020 alussa kurssin opiskelijat esittelivät teoksia hankkeen edustajille. Lahden kaupungilla teoksia esiteltiin kaupunkisuunnittelun ja vihertoimen työntekijöille sekä niistä toimitettiin kooste julkisen taiteen työryhmälle katsottavaksi. Esittelyjen jälkeen työt arvioitiin ja niistä valittiin palkittavat työt.

 

Opiskelijat esittelivät ympäristötaideteoksensa hankkeen ja Lahden kaupungin edustajille.


Yleisarviona todettiin, että ehdotukset olivat hyvin monipuolisia. Lyhyessä ajassa opiskelijat onnistuivat luomaan mielenkiintoisia ja korkeatasoisia ehdotuksia alueen ympäristötaiteeksi. Teosten lähtötiedoiksi annetut turvallisuus- ja toteutettavuusnäkökohdat oli pääsääntöisesti hyvin huomioitu. Valitsijaraati totesi, että ehdotusten joukosta löytyy varmasti yksi tai useampi teos toteutuksen pohjaksi.

- Olimme otettuja siitä, kuinka monipuolista ympäristötaidetta opiskelijat suunnittelevat ja kuinka erilaisia ehdotuksia heiltä saimme. Toteutettavien teosten valinta ei ollut kovin helppoa. Visuaalisen ilmeen lisäksi valinnassa painottui työn toteutettavuus, eli miten se teknisesti olisi toteutettavissa ja miten se sopisi kyseiseen ympäristöön, kertoo maisemasuunnittelija Tarja Kojo VALTARI-allianssin AFRY Finland Oy:stä.

Kolmen parhaimman työn joukossa olivat Rosalinda Louhijoen, Markus Liljan ja Fia Kiukkosen teokset. Lisäksi palkittiin Iida-Maria Nironen hyvästä työsuorituksesta.

Kurssin jälkeen palkitut opiskelijat työstivät teoksiaan eteenpäin. Suunnitelmien valmistuttua VALTARI-allianssi valitsi ehdotusten joukosta toteutettavat työt tunnelin suuaukoille ja katujen puolelle. Suuaukoille toteutettavaksi valittiin Rosalinda Louhijoen teos ”Puut”. Porvoonjoentien suojakaiteisiin toteutettavaksi valittiin Louhijoen teos ”Happamia” ja Luhdantaustankadulle Markus Liljan teos ”Kasvusuunta”.

Palkintoa vastaanottamassa Rosalinda Louhijoki. Palkintoa jakamassa maisemasuunnittelija Tarja Kojo.

Tarja Kojo ojentaa Markus Liljalle palkinnon. Tilan seinillä on värikkäitä maalauksia.

Palkintoa vastaanottamassa Markus Lilja.

Rosalinda Louhijoen teokset ”Puut” ja ”Happamia”

Rosalinda Louhijoen suunnittelemat taideteokset toteutetaan kokonaisuudessaan. ”Puut” taideteokset tulevat koristamaan Patomäen tunnelin suuaukkoja. Aisopoksen satuun viittaava kuvitus ”’Happamia’ sanoi kettu pihlajanmarjoista” – tuo taiteen muodossa luonnon osaksi ympäristöä Patomäen tunnelin ylittävän Porvoonjoentien kaiteisiin.

- On aivan mahtavaa saada tällainen mahdollisuus saada omat työt julkisesti esille. En aluksi edes meinannut uskoa tätä todeksi, olen hyvin innoissani tästä projektista. Toivon että minun ja Markuksen teokset innoittavat muitakin tahoja toteuttamaan ympäristötaidetta, esimerkiksi kerrostalojen seinään. Taide on tärkeää ja piristää usein hyvin harmaata katukuvaa, Rosalinda Louhijoki toteaa.

Rosalinda Louhijoki perustelee teosta näin: Inspiraationi ehdotukselle tulee lähistön luonnosta, ja halusin korostaa sitä teoksessa. Kettu päätyi useaan tekemääni raakaan luonnokseen, joten keskityin siihen. Onhan repolainen tuttu näky kaupungeissa. Samalla halusin myös kiinnittää huomiota muutamaan muuhun eläimeen, kuten siiliin ja supikoiraan. Lehtien pudotessa istutettujen kasvien takaa paljastuu uusia elementtejä. Lisäksi lumihanki tuo kiinnostavan ja muuttuvan elementin työhön, maan, joka toisinaan peittää osan eläimistä.

Kilpailuraadin perusteluita Rosa-Linda Louhijoen teoksen palkitsemiselle: Leikkisä ja graafisen iloinen ehdotus. Raikas. Ehdotuksessa mietitty hyvin eri vuodenajat sekä istutukset. Kettu on sympaattinen ja teos sisältää paljon yksityiskohtia, joita ohikulkijan kiva katsoa. Toteuttamiskelpoinen.

Havainnekuva Louhijoen teoksesta. Siinä tyylitellyt mustat muodot muodostavat betonin pintaan puun, jonka oksilla on lintuja ja rungolla oravia.

Rosalinda Louhijoen teos ”Puut” toteutetaan Patomäen tunnelin suuaukoille.

Havainnekuva Louhijoen teoksesta. Mustaan pohjaan valkoisella maalatut kasvien ja eläinten hahmot jatkavat elävien kasvien linjaa.

Rosalinda Louhijoen teos ”Happamia” toteutetaan Porvoonjoentien suojakaiteeseen.

Markus Liljan teos Kasvusuunta

Myös toiselle puolelle Patomäen rakenteilla olevia kenttiä tulee taidetta. Luhdantaustankadun suojakaiteeseen tulee Markus Liljan moderni taideteos ”Kasvusuunta”. Toteutus tehdään maalaamalla betonikaide kauttaaltaan abstrakteilla ja löyhästi kasvimaailmasta inspiraation saaneilla muodoilla.

- Olen nöyrän kiitollinen siitä, että teokseni valittiin toteutettavaksi ja palkittiin, Markus Lilja sanoo. Tämä tarjoutunut tilaisuus päästä toteuttamaan ison skaalan julkista teosta on jo tähän mennessä tuonut rutkasti korvaamatonta kokemusta ammattitaiteilijana toimimisesta sekä tietyllä tapaa kasvattanut itsevarmuuttani omaa taiteellista työskentelyäni kohtaan. Odotankin mielenkiinnolla, mitä teoksen loppuun saattaminen vielä eteen tuokaan.

Markus Lilja kertoo taideteoksestaan näin: Teokseni nimi “Kasvusuunta” viittaa vahvasti kehitykseen sekä ajan kulumiseen. Kehityksen halusinkin sisällyttää teoksen aiheeseen jo luonnosvaiheessa, koska Patomäen kehätiehanke itsessään on kehitystä monellakin eri tavalla. Ajan kulumista konkretisoi kerroksittainen maalaustekniikka, maalauksessa pyritään huomiomaan ajan kuluessa tapahtuvat muutokset maalikerroksiin ja valjastamaan ne osaksi teosta. Värimaailma tulee siis vuosien saatossa muuttumaan, kun maalikerrokset rapistuvat paljastaen altaan uusia sävyjä.

Kilpailuraadin perusteluita Markus Liljan teoksen palkitsemiselle: Hyviä ja mielenkiintoisia ideoita. Taiteellinen. Teokset mietitty todella pitkälle. Visuaalisesti yksi parhaista ideoista.

Havainnekuva Markus Liljan teoksesta.Teoksen voimakkaat, mutta samalla maanläheiset värit ja muodot vetävät kohti ja saavat kauempaa katsottuna aikaan vaikutelman siitä, että katsoja katsoo liikkuvaa kohdetta.

Markus Liljan teos ”Kasvusuunta” toteutetaan Luhdantaustankadun suojakaiteeseen.

Toteutus

- Vaikka tunneleiden toteutukset ja erilaiset tekniset ratkaisut ovat minusta erittäin kiinnostavia, tällaiset tiehankkeen viimeistelyyn liittyvät projektit ovat kyllä mahtavia! Ne toimivat kruununa toteutettavan tien yhteydessä ja antavat tien käyttäjille ja ohikulkijoille konkreettista mielihyvää moneksi vuodeksi eteenpäin, toteaa projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

Työt sekä valtatien että katujen puolelle toteutetaan elo-syyskuussa. Katujen puolen valmistuessa nähdään myös miltä ne näyttävät todellisuudessa. Opiskelijat pääsevät hiomaan teoksensa ”valmiiksi” kesätöissä VALTARI-työmaalla sekä pääsevät seuraamaan teosten valmistumista ja osallistumaan niiden toteutukseen.

Video: Patomäen taideteokset

Lisätiedot:

Maisemasuunnittelija Tarja Kojo, VALTARI-allianssi, AFRY Finland Oy, puh. 040 726 6493, [email protected]

Opiskelija Rosalinda Louhijoki, puh. 050 3669070, [email protected]

Opiskelija Markus Lilja, puh. 040 7709073, [email protected]

Kurssin opettaja, taitelija, William Dennisuk, puh. 050 5160488, [email protected]

Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Väylävirasto, puh. 029 534 3536, [email protected]

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah¬dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta