Ympäristöseurannoilla on varmistettu, että Vt 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen täyttää sille asetetut ympäristövaatimukset
Lahden eteläisen kehätien rakentamiselle on laadittu useita ympäristönseurantaohjelmia. Veteen ja etenkin pohjaveteen liittyvät seurannat ovat avainasemassa.
Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista. Jokainen kehätielle rakennettu vesistön ylittävä siltapaikka vaati vesilain alaisen luvan aluehallintavirastolta. Hollolan pään rakentamisessa pääroolissa ovat olleet vesistöt ja Lahden päässä pohjavedet. Lisäksi rakentamisessa seurataan monia muita ympäristöön liittyviä aiheita, kuten tärinää, melua ja luontodirektiivejä.
Vesistöseurantaa ja kalojen laskentaa Hollolan päässä
- Hollolan päässä Destian urakointialueelle ympäristöseuranta on ollut lähinnä siltojen vesilain lupien määrittelemää vesistöseurantaa. Vesistöseurantaa teemme jokaisen vesistökohteen osalta tarkkaan ennalta määritellyissä vaiheissa – mm. ennen rakentamista, paalutuksen aikana, työsillan rakentamisen aikana, työsiltojen purun sekä vanhojen siltojen purun yhteydessä, kertoo työmaainsinööri ja turvallisuuspäällikkö Noora Linnasalo-Aho Destialta
Kun rakennetaan tai parannetaan vesistön ylittävää siltaa, alla virtaavaa vettä tutkitaan sekä yllävirran että alavirran puolella, noin 200 metriä rakennettavasta sillasta. Tutkittaessa vedestä selvitetään lähtötilanteen ja rakentamisen aikainen sameus, kiintoainepitoisuus, näkösyvyys, pH, sähkönjohtavuus sekä kokonaisfosfori ja -typpi. Vähäjoensillan ja Koivusillanjoen osalta tutkittiin myös ammonium, nitriitti ja nitraatti -tasot.
- Ennen rakentamista tehtyjen suunnitelmien ja vaatimusten mukaan asensimme sovittuihin kohteisiin mm. öljypuomit ja suodatinkangasverkot. Näin tehtiin mm. Porvoonjoensiltojen rakennustyömaalla, Noora kertoo hankkeen yksityiskohdista.
Vähäjoensillan kohdalla taas toteutettiin sähkökalastusta veden ekologisen tilan määrittelemiseksi. Syyskuussa 2019 koekalastuksessa saatiin saaliiksi myös yksi pieni, 74 grammaa painanut hauki. Sähkökalastuksessa taintuneet kalat kerätä talteen, minkä jälkeen ne voidaan käsitellä (mm. mitata ja punnita). Käsittelyn jälkeen kalat virvoitettiin ja palautettiin takaisin Vähäjokeen.
Porvoonjokeen asennettiin öljypuomit ja suodatinkangasverkot. Kuvassa näkyvä joen ylittävä valkoinen viiva on Porvoonjoen alavirrassa, Okeroisten rakennustyömaan jälkeen.
Pohjavesi ykkösenä Lahden päässä kehätietä
Yhtenä tavoitteena valtatien 12 siirrossa uudelle eteläisemmälle reitille, on pienentää pohjaveden pilaantumisriskiä erittäin tärkeällä Lahden pohjavesialueella.
- Uusi kehätie on rakennettu niin, että kehätien alla olevat pohjavesialueet ovat nyt asianmukaisesti suojattuna. Pilaantumisvaaran lisäksi seuraamme mahdollista maaperän painumista, joka voisi vaikuttaa mm. alueella sijaitseviin rakennuksiin. Rakennusten painaumia ei meidän seurannassamme ole todettu yhtäkään, toteaa pohjavesigeologi Katriina Keskitalo VALTARI-allianssin AFRY Finland Oy:stä.
Pohjavedenseurantakohdat määritellään jo ennen rakentamisen alkua, ja osa seurantapisteistä aktivoidaan jo etukäteen. Osa seurannasta tapahtuu etänä ja reaaliaikaisesti erityisesti kriittisillä alueilla. Osa seurannoista tehdään manuaalisesti.
- Pohjaveden seurannassa seurataan mm. veden pintaa ja laatua. Pohjaveden laadun osalta seurataan Launeen alueella mm. siellä jo aiemmin havaittuja haitta-aineita, jotta voidaan varmistua, ettei alueella tehty pohjaveden alennus aiheuta näiden haitta-aineiden merkittävää leviämistä, Keskitalo jatkaa.
Tuttavallisemmin ”automaattimittari” on pohjaveden havaintoputki, johon on asennettu automaattinen pohjavedenpinnan mittauslaite. Laite mittaa pohjavedenpinnan tason säännöllisin väliajoin ja tulokset ovat nähtävissä nettipalvelussa reaaliaikaisesti. Kuvassa näkyvä automaattimittari sijaitsee Launeella Lahdessa.
Lähes 10 000 kuutiota vettä päivässä
Launeen eritasoliittymän ja Ajokadun sillan välisellä kehätieosuudella tie kulkee Lahden pohjavesialueen läpi. Tässä kohtaa pohjaveden pintaa on alennettu ja paikalle on rakennettu pohjavesisuojaus. Tie on suojattu paksujen savikkojen kohdalla bentoniittirakenteella ja niissä kohdin, jossa tien leikkaus ulottui sorakerrokseen asti, on tehty betonilaatta. Tien rakenteet on tiivistetty niin että vesi ei pääse tielle eikä tieltä pääse haitta-aineita pohjaveteen.
- Teimme pohjaveden alentamisessa yhteistyötä Lahti Aquan kanssa, sillä kohta on heille tärkeä pohjavesialue. Pohjaveden alentaminen pohjavesialueelta tarkoitti sitä, että kyseessä oli poikkeuksellisen suuri määrä vettä, joka piti pumpata. Enimmillään vuorokaudessa pumpattiin pois lähes 10 000 m3 vettä. Valtavaa vesimäärää voi verrata Lahti Aquan päivittäiseen vedenottoon, joka on noin 25 000 m3 vettä. Hankkeen pumppaama vesimäärä riittäisi suomalaisen keskikokoisen kaupungin vuorokausitarpeeseen, kertoo pohjavesigeologi Katriina Keskitalo VALTARI-allianssin AFRY Finland Oy:stä
Pumppaamisen aluksi kävin itse säännöllisesti työmaalla, sillä oli tärkeää varmistaa, että pumppaaminen ei aiheuttanut haittaa Launeen vedenottamon veden otolle, eikä painaumia mm. lähellä sijaitsevaan Gigantin kiinteistöön. Valtavasta vesimäärästä huolimatta pumppaaminen ja pohjavesisuojauksen rakentaminen onnistuivat todella hyvin. Onnistumista myös edesauttoi vuoden 2019 kuiva kevät ja kesä, Keskitalo jatkaa.
Nyt kun pohjaveden pumppaus on lopetettu ja pohjaveden suojausrakenne on valmis, ylimääräinen vesi purkautuu Paskurinojaan tien kuivausrakenteiden kautta ja veden pinta pysyy jatkossa tässä kohti alempana.
Launeelle kehätien alle rakennetun pohjavesisuojaukseen liittyvän betonirakanteen rakentamista syyskuussa 2019. Kuvassa oikealla kävelyn ja pyöräilyn väylän vieressä näkyvät valkoiset laatikot ovat pohjaveden alentamista varten alueelle rakennettuja kaivoja.
Ei yhtään koneista lähtöisin olevaa päästöä
Vesistö- ja pohjavesiseurannan lisäksi myös pintavettä seurattiin. Pintavesien seurantaohjelmassa huomioidaan myös ne vesistökohteet, joihin voi kohdistua rakentamisen aikaisia vaikutuksia, mutta joiden seurannasta ei ole määrätty vesiluvissa. Liipolan tunnelin itäisen suuaukon kohdalla tehtiin paljon louheen murskausta, ja pintavettä seurattiin läheisissä ojissa. Myös työkoneista mahdollisesti tulevia öljyvuotoja tai vastaavia seurattiin systemaattisesti ja seurannan ansiosta mahdolliset vuodot saatiin heti selville.
- Hankkeessa ei ilmennyt yhtään koneista lähtöisin olevaa päästöä, joka olisi näkynyt vesistöseurannoissa. Työmaan kalustomäärä on todella suuri, parhaimmillaan kaivinkoneita ja maansiirtokalustoa oli paikalla yhtaikaa yli toistasataa, joten letkurikkoja tapahtuu väistämättä. Sattuneet pienet letkurikoista ym. johtuneet öljyvahingot saatiin korjattua saman tien, sillä työmaalla oli valmiiksi varauduttu mahdollisiin vahinkoihin mm. kuivatusturpeen saatavuudella ja selkeillä toimintaohjeilla. Nopeus on valttia näissä. Selkeät ohjeet ja varautuminen toimivat turvana myös urakoitsijoille – he pystyivät kertomaan avoimesti mahdollisista ongelmista ja ne saatiin saman tien korjattua, kertoo projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.
Myös Patomäen kohdalla on ollut suuri kaivanto Patomäen tunnelin rakentamiseksi. Tästä kohtaa työmaan kuivatusvettä on pumpattu Porvoonjoen suuntaan. Kun maata möyhitään, sadevesikin samentuu, mutta tämä on vain väliaikaista. Patomäen tunnelin valmistuttua, kuivatus tapahtuu kehätien salaojituksen kautta.
- Olen tehnyt töitä infra-hankkeiden pohjavesigeologina vuodesta 2007, Katriina Keskitalo kertoo. Tässä hankkeessa Launeen pohjavesipumppaus oli todella massiivinen toimenpide! Kun usein puhutaan satojen kuutioiden pumppaamisesta niin tässä puhuttiin tuhansien kuutioiden pumppaamisesta, sillä pumppasimme keskimäärin 5 000–6 000 m3 vettä päivässä. Veden osalta Lahden eteläisen kehätiehankkeen ympäristöseurannassa ollaan jo voiton puolella, sillä suurimmat kaivannot on tehty ja niissä on jo valmiit rakenteet.
Ympäristöseuranta on kokonaisvaltaista
Kehätien rakentamisen aikana on seurattu myös luontodirektiivin liittyvien lajien – kuten lepakoiden, saukkojen ja liito-oravien - esiintymistä. Liito-oravan seurantaa toteutetaan Pippon ja Kukonkosken alueen tunnetuilla elinpiireillä. Lepakoiden seuranta toteutetaan hankkeen vesistösiltapaikoilla ja saukon esiintymistä seurataan Porvoonjoen vesistösiltapaikoilla.
- Useimpien kohteiden seuranta ulottuu meidän osaltamme hankkeen alkamisesta sen päättymiseen. Esimerkiksi tärinää seurataan aktiivisesti suurien kohteiden louhinnan yhteydessä. Seurattavien kohteiden joukossa on kuitenkin poikkeuksia mm. meluvallien seuranta saattaa jatkua jopa 5 vuotta. Mutta kuten jo totesin, niin suurin osa seurannoista on jo voiton puolella, ja suurimmat vaikutukset hankkeesta olisi jo tulleet, jos sikseen olisi, toteaa Keskitalo.
Hankkeessa on vielä kesken rengasleikkeistä rakennettavien melusuojien rakentaminen, ja näissä ympäristöseuranta on vielä aktiivista. Rengasleike täyttää jo lähtötilanteessa niiden käytölle asetetut vaatimukset ja toisaalta mahdolliset rengasleikkeestä irtoavat yhdisteet eivät ole kovin liikkuvia, joten vaikutuksia ympäristöön ei pitäisi tulla. Ympäristön ja pohjaveden turvaaminen on kuitenkin hankkeelle sydänasia, ja siksi kaikessa rakentamisessa noudatetaan annettuja määräyksiä, joista osa on jopa hankesuunnittelijoiden itse ehdottamia mahdollisimman kattavan ympäristöseurannan varmistamiseksi.
Lisätiedot:
Työmaainsinööri ja turvallisuuspäällikkö Noora Linnasalo-Aho, Destia Oy, p. 050 406 2527, [email protected]
Pohjavesigeologi Katriina Keskitalo, AFRY Finland Oy, VALTARI-allianssi, p. 040 705 7601, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)
Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.
Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.