Vt 4 Kirri–Tikkakoski-hankkeessa on tehty liittymäsuunnittelua hyvin erikokoisten ajoneuvojen ehdoilla. Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä raskaan liikenteen pääväyliä, joten hankkeessa rakennettavat eritasoliittymät on mitoitettu erikoispitkien rekkojen mukaan. Valtatie 4 on myös erikoiskuljetusreitti, mikä on myös vaikuttanut liittymien mitoituksiin.
Liittymäsuunnittelu tienrakennushankkeissa käynnistyy tiesuunnitelmaa tehtäessä, jolloin kunkin liittymän kohdalla päätetään, rakennetaanko liittymästä tasoliittymä, kiertoliittymä vai liikennevaloliittymä. Vt 4 Kirri–Tikkakoski -hankkeessa on rakennettu sekä kiertoliittymiä että nelihaaraisia tasoliittymiä. Rakennettavasta kuudesta eritasoliittymästä viisi on jo valmistunut. Kirrin eritasoliittymän uudet ramppijärjestelyt ympäristöineen rakennetaan vuonna 2023.
– Liittymän valinnassa vaikuttavat erityisesti liittymäalueen liikennemäärät. Ne kertovat, kuinka paljon liittymässä on liikennettä eri suuntiin, ja onko jokin suunta vilkkaampi kuin muut, eli niin sanottu päävirta, kertoo Kirrin ja Tikkakosken liittymiä suunnitellut Jukka Levä A-Insinööreiltä.
Lisäksi liittymiä suunniteltaessa tehdään ennuste tulevista liikennemääristä 5–20 vuodelle eteenpäin. Tulevia liikennemääriä arvioidaan muun muassa sen perusteella, miten alueella rakennetaan tulevina vuosina. Liittymätyypeistä päätettäessä huomioidaan myös, onko alue erikoiskuljetusreitti. Erikoiskuljetukset ovat kuljetuksia, jotka ylittävät normaaliliikenteelle sallitut mitta- tai massarajat.
Hankkeessa rakennettu Tikkakosken eritasoliittymä poikkeaa muista hankkeen liittymistä, sillä se on pisaraliittymä eli pisaran muotoinen liittymä, jossa ei ole kuitenkaan ympyräajomahdollisuutta. Ratkaisuun päädyttiin, sillä liittymän muoto parantaa liittymän toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Toisin kuin perinteisissä tasoristeyksissä, pisaraliittymässä kääntymiset ovat mahdollisia ainoastaan oikealle, joten väärään suuntaan kääntyminen on lähes mahdotonta. Pisaraliittymää käytetään ainoastaan rombisessa eritasoliittymässä, jossa rampit tulevat suoraan ylös risteyssillalle ja siten molemmin puolin siltaa olevien risteysalueiden välimatka on lyhyt.
Kaikille toimivat liittymät
Valtatiellä 4 kulkee runsaasti raskasta liikennettä. Kaikki Kirri–Tikkakoski-hankkeen liittymät onkin mitoitettu jo suunnitteluvaiheessa erikoispitkien rekkojen (nk. HCT-ajoneuvoyhdistelmien) mukaan. Yhdistelmät voivat olla jopa 34,5 metrin pituisia. Kun liittymä on rakennettu, testataan sen toimivuus HCT-ajoneuvolla ja varmistetaan näin, että raskas liikenne mahtuu kulkemaan. Jos liittymä on liian ahdas, sitä avarretaan. Tikkakosken pisaraliittymässä tulo- ja poistumissuuntia levennettiin jo suunnitteluvaiheessa noin 0,25–0,5 metrin verran.
Tikkakosken lentokentällä pidettävien lennoston harjoitusten aikana käytössä olevan Kirri–Tikkakoski-välin rinnakkaistien liittymät mitoitettiin myös erikoiskuljetuksille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa liittymistä on madallettu keskiosasta, jotta liittymistä pääsee ajamaan suoraan erikoiskuljetuksilla.
Liittymien mitoitus on kuitenkin tarkkaa tasapainoilua raskaan liikenteen ja henkilöautojen välillä kertoo hankkeen projektipäällikkö Ari Mäkelä Väylävirastosta:
– Jos liittymä mitoitetaan vain rekkojen mukaan, on vaarana se, että henkilöautot ajavat liittymän läpi liian lujaa. Toisaalta, jos liittymä on tiukasti mitoitettu, raskaan liikenteen pitää ajaa siihen hyvin tarkasti. Selvää on, että rekoilla ei kuljeta liittymissä nopeasti. Lähtökohtamme on kuitenkin, että liittymä toimii aina ja kaikille tienkäyttäjille parhaalla mahdollisella tavalla.
Lisätiedot:
Ari Mäkelä, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 029 534 3567, [email protected]
Jaakko Taipale, työpäällikkö, Destia Oy, puh. 040 350 1539, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt4-kirri-tikkakoski
www.facebook.com/vt4kirritikkakoski
Kirri–Tikkakoski-hankkeen tavoitteena on valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri–Tikkakoski Jyväskylä ja Vehniä Laukaa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä liikenteellinen palvelutaso ja turvallisuus, tasalaatuiset ajo-olosuhteet, matka-aikojen ennakoitavuus sekä kuljetusten toimintavarmuus.