Väyläviraston tilaamassa tutkimuksessa kartoitettiin valtatien 4 uuden tielinjauksen alle jääviä muinaismuistokohteita Hartolan alueella. Kaikkiaan kaivaustutkimuksia tehtiin 15 eri muinaisjäännöskohteella, joista laajimmat kaivaukset sijoittuivat Muikunlahden ja Kirkkolan alueelle. Heinäkuussa 2021 päätökseen saatujen kaivaustöiden jälkeen jokaisen kaivauskohteen löydöksistä koostettiin tutkimusraportit, joita varten löydöt vielä tutkittiin ja analysoitiin. Tutkimusraportit valmistuivat kesällä 2022.
Kaivauksia johtaneen Ville Laakson, Maanala Oy, mukaan kaivauskohteiden määrä oli poikkeuksellisen suuri varsin suppealla alueella. Tämä johtuu Laakson mukaan siitä, että valtatie 4 kulkee Hartolan kohdalla pitkää niemeä pitkin ja kahden vesistön välillä. Nämä hyvät kulkuyhteydet ovat houkutelleet asutusta ja erilaista ihmistoimintaa jo vuosituhansien ajan.
Ilman tiehanketta kaivauksia ei olisi tehty, sillä tutkimusten toteuttaminen on hyvin kallista. Lähes kaikki arkeologiset kaivaukset Suomessa liittyvätkin erilaisiin maankäyttö- tai rakennushankkeisiin, jotka edellyttävät, että hankealueella oleva muinaisjäännös tutkitaan ennen rakentamista tai muuta alueelle sijoittuvaa toimenpidettä. Vuositasolla toteutetaan Laakson mukaan noin 50–100 kaivausta eri hankkeiden yhteydessä.
Hartola–Oravakivensalmi-tiehankkeen kaivaukset aloitettiin varsin ripeällä aikataululla, ja kaivauksia tehtiin rinnakkain tiehankkeen kanssa. Tämä vaati molemmilta osapuolilta tarkkaa etukäteissuunnittelua ja yhteistyötä.
”Rakennusurakka käynnistyi arkeologisten kaivausten ollessa vielä käynnissä. Yhdessä sovittujen pelisääntöjen kanssa yhteiselo rakentajien ja tutkijoiden välillä sujui turvallisesti ja sopuisasti”, sanoo Juha-Pekka Hämäläinen, tiehankkeen projektipäällikkö Väylävirastosta.
.jpg/9b80a6ce-8ac5-9157-16ef-1f52506e9ef2?t=1661510898248)
Arkeologiset kaivaukset työllistivät parhaimmillaan 30 arkeologia ja alan opiskelijaa.
Asutusta ja muinaista viljelytoimintaa lähes 10 000 vuoden ajalta
Kaivauksilla tehtiin merkittäviä esine- ja muita löytöjä muun muassa kivi- ja rautakaudelta. Kokonaisuudessaan erilaisia löytöjä kaivauksilta kertyi suuri määrä, laskentatavasta riippuen noin 25 000–30 000.
Muikunlahdelta paljastui kivikautinen asuinpaikka, jossa on ollut ihmistoimintaa ja asutusta noin 8 000 vuoden ajan. Alueelta löytyi muun muassa harvinainen kivikautinen hauta sekä asuinpaikkojen ja nuotiokiveyksien rakenteita.
Lisäksi sekä Muikunlahdelta että Kirkkolasta löydettiin varsin runsaasti saviastioiden palasia. Saviastioiden koristeluja tutkimalla pystytään määrittämään asutusten ja ihmistoiminnan ajankohtia, sillä saviastioiden tyyli ja koristelumuoti on muuttunut ajansaatossa.
Kirkkolan alueelta historiallisen kylän jäänteistä löytyi Laakson mukaan myös yksi kaivauksien merkittävimmistä ja yllättävimmistä löydöistä, rautakautinen sepän ahjo.
”Rautakautiset eli vähän yli 1000 vuotta vanhat ahjot ovat varsin harvinaisia, niitä on Suomessa ihan muutama. Tämä ahjo on oikeastaan ainoa, joka on nykyisillä moderneilla menetelmillä tutkittu ja ajoitettu. Löytö oli yllätys ja tieteellisesti hyvin mielenkiintoinen”, kertoo Laakso.
Tutkimusraportteja varten löydökset vielä tutkittiin ja biologisperäiset löydöt analysoitiin muun muassa radiohiiliajoituksilla. Lisätutkimuksissa saatiin arvokasta tietoa esimerkiksi muinaisten ihmisten ruokavaliosta alueilta löydettyjen eläinten luiden ja kasvijäännösten avulla. Analyyseissa paljastui, että jo muinaiset ihmiset ovat hyödyntäneet viljalajeja varsin monipuolisesti, sillä Kirkkolan alueelta löydettiin viljajyviä niin kaurasta, rukiista kuin ohrastakin. Löydökset osoittavat myös, kuinka paljon maasto on ajan kuluessa Hartolan alueella muuttunut.
”Muikunlahden kivikautiselta asuinpaikalta löydettiin myös yllättäen turskan luita. Ei ne varmasti ole kovin kaukaa tullut, vaan ne kuuluvat sellaiseen vaiheeseen, kun Itämeri on ulottunut hyvin lähelle asuinpaikkoja, joskus hyvin pian jääkauden jälkeen, jolloin siellä on sitten oikeasti ollut turskaa Hartolan vesistöissä”, Laakso kertoo.
.jpg/85fece0d-4c66-b6ab-3f55-22dd9c48e42e?t=1661510967868)
Kaivauksia tehtiin helteisissä olosuhteissa läpi kesän 2021.
Tuloksekkaasta urakasta hyötyvät myös tulevat tutkijasukupolvet
Reilun vuoden kestäneet kaivaukset loppuraportteineen olivat kokonaisuudessaan kaikille mukana olleille mieleenpainuva urakka.
”Urakka oli jonkin verran isompi, kun aluksi ajateltiin. Lisäksi mieleen jäi erityisesti viime kesän hurjat helteet. Etenkin Kirkkolan peltoalueella tehtiin kaivauksia ilman kunnollista varjoa, siellä oli aika lämpimät tunnelmat”, naurahtaa Laakso.
Myös Hämäläisen mukaan tutkimuksien laajuus ja työmäärä yllätti. Kaivauksien etenemistä ja löytöjä seurattiin tiehankkeessa kiinnostuksella.
”Kaivaustyö on tarkkaa ja hidasta tutkijatyötä ja aikaa kuluu yllättävän paljon, vaikka työalue ei tuntuisi pinta-alaltaan kovin laajalta. Samoin kaivausten yhteydessä tehtyjen löytöjen laatu ja määrä yllätti ja osoitti, miten menneet sukupolvet ovat jättäneet jälkensä historiaan”, Hämäläinen pohtii.
Kaikki kaivauksien löydöt dokumentoitiin ja talletettiin huolellisesti Kansallismuseon arkeologisiin kokoelmiin tutkimuskäyttöä varten. Tiehankkeen mahdollistamat kaivaukset ja löydöt ovat tutkimustoiminnalle merkittäviä myös pitkällä tähtäimellä, sillä löydöksiä pääsevät hyödyntämään jatkossa myös seuraavat arkeologisukupolvet.
Lisätiedot:
Juha-Pekka Hämäläinen, projektipäällikkö, Väylävirasto
puh. +358 29 534 3563, [email protected]
Ville Laakso, arkeologi, Maanala Oy
puh. +358 50 5556312, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt-4-hartola-oravakivensalmi
www.facebook.com/Vt4HartolaOravakivensalmi
Vt 4 Hartola-Oravakivensalmi-hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä päätieyhteyksiä ja tavaraliikenteen pääväylä etelä-pohjoissuunnassa, joka kuuluu Euroopan unionin määrittelemään TEN-T-ydinverkkoon.