Hyppää sisältöön

Vt 4 Hartola–Oravakivensalmi: Pohjavesisuojaus parantaa ympäristöturvallisuutta valtatiellä

Julkaistu 7.10.2021 13.46

 

Valtatie 4 Hartola–Oravakivensalmi-hankkeen pohjavesisuojauksen rakentaminen käynnistyy lokakuussa. Suojauksella on tärkeä tehtävä, sillä se estää haitallisten aineiden valumisen pohjaveteen esimerkiksi onnettomuustilanteessa.

”Tällä hetkellä Hartolan ja Oravakivensalmen välillä ei ole pohjavesisuojausta valtatien kohdalla, vaikka osuus on tärkeää I-luokan pohjavesialuetta. Myös uusi rakennettava tielinjaus sijaitsee pohjavesialueella, joten nykyaikaisen pohjavesisuojauksen toteuttaminen onkin olennainen osa hanketta”, kertoo projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Pohjavesisuojaus on mittava osa koko tiehanketta, sillä suojausta rakennetaan yhdeksän kilometrin matkalle kaikkiaan noin 185 000 neliömetriä. 

Nesteitä läpäisemätön rakenne sekä suljettava kaivo suojaavat pohjavettä 

Pohjavesisuojaus toteutetaan nk. luiskasuojauksena, joka ulottuu noin kymmenen metrin päähän ajoradan reunasta. Suojaukseen kuuluu erilaisia kiviaineksia, salaojarakenteita, bentoniittimattoa sekä useamman paksuista muovikalvoa kohteen mukaan. Lopputuloksena muodostuu nesteitä läpäisemätön suoja-alue, jonka avulla tieltä tulevia valumia pystytään ohjaamaan hallitusti esimerkiksi onnettomuuden sattuessa. Luiskasuojauksen pintakerros toimii suodattimena, jolloin tiealueelta johdettavat vedet puhdistuvat ennen kuin ne päätyvät vesistöihin.

Onnettomuustilanteissa luiskasuojaus ei kuitenkaan pysty estämään suurien öljymäärien tai muiden haitallisten nesteiden valumista vesien purkupaikkaan. Siitä syystä kaikkiin tiealueelta vesiä pois johtaviin laskuojiin tehdään suojauskerros pohjaveden muodostumisalueen rajalle saakka. Lisäksi ojiin rakennetaan suljettavat kaivot, joiden avulla pelastusviranomaisen on mahdollista padota tilapäisesti vesien tai muiden nesteiden etenemistä.

”Suojausalueelta vedet kerätään kaivoihin, joista ne johdetaan purkuputkella laskuojiin. Purkuputki voidaan onnettomuustilanteessa sulkea kaivon sisällä olevalla sulkulevyllä ja kerätä näin haitalliset aineet kaivosta pois ennen kuin ne valuvat vesistöön”, Hämäläinen jatkaa.

Rakentaminen etenee parhaiten poutasäässä

Pohjavesisuojaus rakennetaan Nelostien oikaisuosuuden lisäksi myös parannettavalle tieosuudelle. Suojauksen rakentamisesta aiheutuu ajoittaista haittaa liikenteelle, sillä ahtaimpiin kohtiin joudutaan rakentamaan lyhyet kiertotiet. Lisäksi suojausrakenteet asennetaan paikoin valtatieltä käsin, jolloin joudutaan sulkemaan kaistoja. Vaikutukset liikenteelle pyritään minimoimaan, ja merkittävimmistä liikennejärjestelyistä tiedotetaan erikseen aikataulun tarkennuttua. 

Pohjavesisuojaus valmistuu tavoiteaikataulun mukaisesti syksyyn 2022 mennessä.
Suojauksen rakentaminen etenee osittain säiden mukaan.

”Pohjavesisuojaukseen liittyy bentoniittimattoa, joka muodostuu geotekstiileistä eli läpäisevistä kankaista, sekä bentoniittisavesta. Bentoniitti on luonnon savimineraali, joka veden kanssa reagoidessaan paisuu ja muuttuu paineen alla käytännössä nestettä läpäisemättömäksi. Bentoniittimattoja ei voi asentaa varsinkaan rankemmalla sadesäällä, joten töiden eteneminen tarkentuu säätilanteen mukaan”, Hämäläinen sanoo.

Koko tiehankkeen rakennustyöt toteutetaan siten, ettei pohjavedelle aiheudu rakennusaikana pilaantumisvaaraa tai pohjavedenkorkeuden haitallista alenemista.  Pohjaveden pinnan tasoa sekä laatua seurataan koko rakentamisen ajan. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2023.

Lisätiedot:

Juha-Pekka Hämäläinen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. +358 29 534 3563, [email protected]

Markku Hokkanen, työpäällikkö, GRK Infra Oy, puh. +358 500 561 906, [email protected] 

Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt-4-hartola-oravakivensalmi
www.facebook.com/Vt4HartolaOravakivensalmi

Vt 4 Hartola-Oravakivensalmi-hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä päätieyhteyksiä ja tavaraliikenteen pääväylä etelä-pohjoissuunnassa, joka kuuluu Euroopan unionin määrittelemään TEN-T-ydinverkkoon. 

Liitteet