Hyppää sisältöön

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie rakentuu aikataulun mukaan – Lahden kaupungilla ja Hollolan kunnalla kasvutavoitteita uuden kehätien valmistuttua

Julkaistu 27.03.2019

Lahden eteläisen kehätien rakentamista on takana nyt reilut vuosi ja projekti etenee aikataulussa ja budjetissa.

Tavoiteaikataulun mukaisesti valtatie 12 avataan liikenteelle vuoden 2020 lopulla ja viimeistelytöitä tehdään vielä vuonna 2021.

Lahden ja Hollolan seutujen kehittyminen

Valtatie 12 on valtakunnallinen itä-länsisuuntainen päätie ja sille ei ole vaihtoehtoisia reittejä. Uusi kehätie on odotettu parannus Lahden kaupungille ja Hollolan kunnalle. Kehätie parantaa merkittävästi alueiden liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, koska se ohjaa liikenteen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta. Maankäytön kehittämisen kannalta Lahden eteläinen kehätie tehostaa mm. Lahden asemaseudun sekä Hollolan keskusta-alueen kehittämistä.

Lahden kaupungilla ja Hollolan kunnalla on jo suunnitelmat valmiina alueiden kehittämiseksi uuden kehätien valmistuessa. Uuden kehätien positiiviset vaikutukset näkyvät jo nyt mm. kaavoitustyössä.

”Lahden keskusta laajenee aseman varteen itään ja länteen. Tavoitteena on lisätä asumista ja liiketiloja. Esim. Hennalan alue on aluerakentamiskohde ja siihen on kaavatyö meneillään. Starkin alueella rakentaminen on alkamassa. Uusi kehätie mahdollistaa Lahden keskustassa myös Mannerheiminkadun kehittämisen, kun kaupunki pystyy nyt määrittelemään liittymien paikat ja nopeusrajoitukset. Kaavatyö on jo lähtenyt käyntiin ja nämä on huomioitu kaavavalmisteluissa.”, kertoo Lahden kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Kehätien valmistumista odotetaan myös Hollolassa. Alueen vetovoima ja asumisviihtyisyys paranee, kun läpikulkuliikenne ohjataan pois kaupunkimaiselta alueelta. Strategiseen yleiskaavaan on mietitty uusia ratkaisuja mm. kuntakeskuksen alueelle, kun melu ei enää ole rajaavaa.

”Uusi kehätie tulee varmasti vaikuttamaan asumisviihtyvyyteen. Ihmiset arvostavat myös sitä, että päästään sujuvasti kulkemaan. Vanhan valtatien 12 rajaukset kapenevat, kun tie muuttuu kaduksi. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu, kun väylän välityskyky ei enää ole tukossa.  Hollolan kuntakeskus kehittyy ja uuden tien myötä saadaan yhtenäisyyttä”, kertoo Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Tehokkaat kulkuyhteydet myös teollisuus- ja logistiikkayrityksille

Lahden ja Hollolan seutu näyttäytyy yhä houkuttelevampana myös yrityksille ja uutta kiinnostusta on jo tässä vaiheessa herännyt. Uusi kehätie luo alueiden yritys-, teollisuus- ja -logistiikka-alueille tehokkaat kulkuyhteydet ja mahdollistaa alueiden kehittymisen.

Lahdessa kehätie tehostaa kulkuyhteyksiä Kujalan ja Lotilan teollisuus- ja logistiikka-alueille. Kujalan alueella yleiskaavatyö on käynnissä ja tavoitteena on saada lisää yritys- ja teollisuustontteja, sillä näistä on ollut paljon kyselyitä. Hollolassa suuri paikallinen vaikutus kohdistuu Hopeakallioon ja Paassiltaan rakentuville yritysalueille, jonne tavoitellaan kasvua ja lisää yrittäjiä. Myös Kukonkoivun yritysalue tulee hyötymään eteläisen kehätien tuomista liikenneyhteyksistä ja alueelle on jo tullut uusia yrityksiä.

Viestintä avainasemassa

Isot työmaa-alueet aiheuttavat rakennusaikana erikoisjärjestelyjä sekä autoilijoille että jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Sekä Lahden kaupunki että Hollolan kunta iloitsevat hankkeen viestinnän toimivuudesta, jolla on onnistuttu tavoittamaan alueella asioivat ja viestimään ajankohtaisista muutoksista.

”Tiehankkeen tiedottaminen on ollut erittäin onnistunutta ja asukkaiden kysymykset on kyetty täyttämään erittäin hyvin infotilaisuuksissa. Niistä on tiedotettu hyvin ja ihmiset on löytäneet paikalle. Liikennejärjestelyt eivät näy yleisökirjoituksissa”, kertoo Päivi Rahkonen.

Samoilla linjoilla ollaan myös Lahdessa.

”Rakentamisesta tulee aina haittaa, mutta hankkeen viestinnässä on onnistuttu hyvin. On asukasiltoja, kehätiehankkeen Facebook-sivut ja muuta hankeviestintää. Myös poliittisten päättäjien puolelta on tullut positiivista palautetta koskien budjettia ja aikataulua”, Olli Alho iloitsee.

”Kiitokset Väylälle hyvästä yhteistyöstä! Allianssi-malli on tehnyt vaikutuksen. Päättäjiä on käytetty ”big roomissa”, projektitoimistolla, ja kaikki ovat olleet vaikuttuneita, miten asiat ovat menneet eteenpäin ja otteista viestintään ja avoimuudesta. Tässä ollaan tosiaan 2000-luvulla”, jatkaa Alho.

Lahti ja Hollola rahoittavat kehätien rakentamista

Lahden eteläinen kehätie -kokonaisuus kuuluu Suomen hallituksen kevään 2016 kehysriihessä päättämiin liikennehankkeisiin. Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekivät eduskunta sekä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan valtuustot.

Hankkeen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 275 miljoonaa euroa. Vt 12 Lahden eteläisen kehätien osalta investointikustannuksen arvioidaan olevan 258 miljoonaa euroa ja Mt 167 Lahden eteläisen sisääntulotien 17 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus on 72 % (198 miljoonaa euroa) ja Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen rahoitusosuus 28 % (77 miljoonaa euroa).

Lisätietoja:
Projektijohtaja Janne Wikström, Väylä, puh. 029 534 3600, [email protected]
Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, puh. 040 595 4543, [email protected]
Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, puh. 044 780 1400, [email protected]

Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke
(@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta