Hyppää sisältöön

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie: Liipolaan rakennetaan monipuolinen virkistysalue ulkoilijoille

Julkaistu 28.1.2021 9.00

 

Liipolan tunnelin ympäristöön rakennetaan monipuolinen virkistysalue luonnon ehdoilla. Suunnittelussa on otettu huomioon niin erilaiset liikkujat kuin luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Inspiraatiota alueen suunnitteluun on haettu Lahden alueelle tyypillisestä harjumaastosta. Ulkoilijoiden käyttöön Liipolan virkistysalue avataan kesäkauden 2021 aikana. Rakennustyöt kestävät alkuvuoden ajan ja alue on avaamiseen asti työmaata, jonne on pääsy kielletty.

Virkistysalueen maamassoina käytetään Liipolan tunnelin louhinnasta tullutta kiviainesta ja kehätien pohjarakentamisesta tullutta maa-ainesta. Maastonmuotoilulla luodaan luonnonmukaista ympäristöä ylä- ja alamäkineen, ojineen, kumpareineen ja painanteineen.  Alueelle tulee kävelyreitit ja talvella voi vauhdin hurmaa kokea hiihtoladuilla!

Uudet ulkoilureitit yhdistyvät vanhaan reitistöön

Kaikkiaan Liipolan virkistysalueelle rakennetaan yli kolme kilometriä polkuja ja jalankulkureittejä ja latuja. Valaistuja reittejä alueelle rakennetaan noin 1,4 kilometriä. Valaistu pääraitti kulkee Orvokkitieltä Liipolan pohjoispuolelle yhdistyen siellä vanhoihin raitteihin.

Yhdistetty jalankulku- ja hiihtoreitti toteutetaan eritasoratkaisuna. Hiihtäjät sivakoivat matalammalla kuin ulkoilijat kävelevät. Latujen matalampi sijainti edesauttaa lumen kinostumista raitille, samalla helpottaen latujen ylläpitoa.

Läntisen tunnelinsuun ympäristö tullaan rakentamaan ympäröivän alueen kaltaiseksi: Jyrkänrinteen puiston kalliot luovat taustan hiekka- ja moreenimaastolle paahdeniittyineen. Paahdeniitylle kylvetään kuivuutta ja kuumuutta kestäviä kasveja kuten kangasajuruohoa, ketoneilikkaa, kanervaa ja mäkitervakkoa. Tunnelinsuun päälle rakennetaan 1,8 metriä korkea aita alueella liikkuvien turvallisuuden takaamiseksi.

Karttakuva Liipolan virkistysalueen ulkoilureiteistä.

Lähin pysäköintialue sijaitsee Orvokkitien varrella. Uudelta virkistysalueelta on myös yhteys Härkämäen laavulle.

Risuaidoilla ja lahopuilla elämää alueelle

Alueelle istutetaan noin 24 100 metsäpuuntaimea. Monipuolinen lajisto lisää ekologista kestävyyttä ja varmistaa vihreän ympäristön. Alueella istutetaan metsävaahteran, harmaalepän, raidan, pihlajan, haavan, tammen, metsäkuusen ja metsämännyn taimia.

Alueelta poistettua puustoa hyödynnetään rakentamalla puiden rungoista ja oksista aitamaisia rakennelmia hyönteisten, pikkulintujen ja pieneläinten suojaksi ja ravinnoksi. Puunrunkoja ja oksia hyödynnetään myös rakentamalla metsän eliöstölle tärkeitä lahopuualueita. Näin saadaan aikaan monimuotoista ja elinvoimaista ympäristöä.

Siirtokunttaa, puunrunkoja ja isoja kiviä
Liipolan tunnelin itäiselle suuaukolle, suuaukon varjoisammalle puolelle, on siirretty metsänpohjaa sekä jätetty lahoamassa olevia puunrunkoja ”hyönteishotelleiksi”.

– Lahopuu on tärkeää metsän eliöstölle. Sammaleet, jäkälät, sienet, hyönteiset ja hyönteisiä syövät eläimet hyötyvät kuolleesta puusta, kertoo maisemasuunnittelija Tarja Kojo AFRY Finland Oy:ltä.

Avoimille alueille kylvetään osin niittykasveja, osin alueen kasviston annetaan kehittyä luontaisesti.

Metsitettävään maavalliin istutetaan lehti- ja havupuita. Havupuiden taimet istutetaan ulkoilureitin vieressä vallin eteläpuolelle, jolla estetään neulasten kerääntyminen ladulle.  

 – Polkujen varsille istutetaan runkopuina muun muassa tammia, lehtosaarnia ja mäntyjä. Nämä maisemapuut istutetaan isompina, 2–3 metrisinä taimina. Näin ne saavat etumatkaa pieniin metsitystaimiin nähden, Tarja Kojo toteaa.

Vesiaiheita ja maastonmuotoiluja

Maastoon muotoillaan matalikkoja, jotka jäljittelevät jääkauden aikana syntyneitä suppia.
Suppia esiintyy luonnossa Lahden alueella esimerkiksi Salpausselän harjulla.
Supat ovat kuoppia, jotka täyttyvät tilapäisesti vedellä ja kasvavat aikanaan umpeen kosteassa maaperässä viihtyvillä kasveilla kuten sammalilla.

Alueen vedet kerätään ojien avulla painanteeseen, josta muodostuu ajan myötä metsälampi. Ojien ja lammen reunat muotoillaan luonnollisiksi ja maisemoidaan. Ojan uomaan muotoillaan leveämpiä kohtia hidastamaan virtausta.

– Ojien ja lammen kosteikossa viihtyy paljon erilaisia kasveja ja lajeja hyönteisistä lintuihin. Ne lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta ja muodostavat visuaalisen aiheen lisäksi myös kuultavissa olevan elementin erityisesti keväisin, kun sulamisvedet solisevat puroissa. Lisäksi rinteisiin asetellaan kivenlohkareita ryhmiin ja yksittäisiksi kiviksi. Kivikot tarjoavat niin piilopaikkoja linnuille ja muille pienille eläimille kuin silmäniloa ulkoilijoille, Tarja Kojo toteaa.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600,[email protected]
Maisemasuunnittelija Tarja Kojo, AFRY Finland Oy, puh. 040 726 6493, [email protected]

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke    

https://www.facebook.com/vt12letke/  

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

 

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.