Hyppää sisältöön

Vieraslajien torjunta radoilla ja maanteillä vaikeaa

Julkaistu 27.10.2021

Kurtturuusu ja komealupiini ovat maantie- ja rataverkolla laajimmin esiintyvät haitalliset vieraslajikasvit. Kokonaan lajeista ei päästä eroon.

”Kurtturuusua on aikanaan istutettu laajasti tieympäristöön, koska pensas kestää hyvin tieympäristön ankaria olosuhteita. Komealupiinia on alun perin käytetty pihojen ja puutarhojen koristekasvina. Se on levinnyt tehokkaasti siemeninä maansiirroissa ja tienvarsiniittojen kautta”, ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen kertoo.

Väylävirasto on selvittänyt maantie- ja rataverkon vieraslajikasvien esiintymistä ja tehnyt alustavia kustannusarvioita torjunnasta. Maantieverkon kurtturuusujen määrä tiedetään jo kohtalaisen hyvin, mutta junaradoilla tiedot ovat hyvin puutteelliset. Komealupiinin esiintymisestä on vain suuntaa-antavia arvioita. Pelkästään maanteiden kurtturuusuistutusten hävittäminen maksaa arviolta 5 - 7,5 miljoonaa euroa – ilman jätekustannuksia. Rautateillä arvioitu kustannus on noin 1,2 miljoonaa euroa. Toistaiseksi kurtturuusun ja komealupiinin torjuntaa on tehty vain vähän.

Vieraslajien torjuminen käytännössä


Käytännössä kurtturuusun torjunta tehdään kaivamalla pensaat kasvualustoineen pois väyliltä. Tällöin kasvi- ja pintamaajätettä syntyy paljon. Tällaisen jätteen vastaanottoa ja käsittelyä ei ole Suomessa vielä järjestetty niin, että suuri torjuntatyö olisi mahdollista. Kun vieraslajijätteen vastaanoton kustannusarvio lasketaan mukaan, kurtturuusun ja komealupiinin torjunta maanteiltä maksaisi noin 50 miljoonaa euroa. Hyvärisen mukaan näiden laajalle levinneiden lajien hävittäminen kokonaan ei ole enää mahdollista, joten torjunta tulisi keskittää estämään niiden leviämistä.

Väylävirastolla on päivitetyt radanpidon ympäristöohjeet, joissa haitallisten vieraslajien torjuntaa käsitellään laajimmin. Niiden lisäksi maanteiden viherrakentamisen ja -hoidon ohjeet ovat tällä hetkellä päivitettävänä. Myös muissa viraston uudemmissa ohjeissa vieraslajien hävittäminen on huomioitu. 

Vieraslajien huomiominen suunnittelutyössä


Viraston ohjeiden mukaan haitalliset vieraslajit huomioidaan väylänpidon elinkaaren aikana: suunnittelun vaiheista rakentamiseen ja kunnossapitoon saakka. Suunnittelussa tärkeintä on selvittää esiintymät, arvioida hankkeen vaikutukset vieraslajeihin, ja suunnitella torjunnan keinot. Rakentamisvaiheessa olennaista on käsitellä vieraslajipitoiset pintamaat niin, etteivät lajit leviä työmaalta laajemmalle. Kunnossapidon aikana hoidetaan nykyväylien vieraslajien torjuntaa. Maantiehoidon urakoiden valmisteluvaiheessa tehdään vieraslajien inventoinnit. "Jättiputkien torjunta on maanteiden ja ratojen kunnossapidossa jo vakiintunut toimintatapa", kiittelee Hyvärinen.

Väylävirasto muistuttaa, että vieraslajikasvien kitkemiseen väyliltä tarvitaan lupa. Rata- tai moottoritiealueille meno ei ole sallittua. Värikkäänä kukkivaa komealupiinia voi poimia tyhjien maanteiden varsilta. Tarkempia ohjeita saa valtakunnallisesta liikenteen asiakaspalvelusta.

Ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen kertoi Väyläviraston ympäristöpäivässä vieraslajeista ja tavoista, joilla viraston ohjeissa niiden torjuntaa ohjataan.

Liikenteen asiakaspalvelu: Voinko hävittää vieraslajeja itse tien tai radan varrelta?

Vieraslajeista lisää tietoa Vieraslajit.fi -sivustolla.