Liikennevirastossa kansainvälinen työ on osa viraston strategiaa. Virastossa on jo vuosia sitten tunnistettu kansainvälisen yhteistyön merkittävyys. Kansainvälinen työ ei ole enää vain herrojen herkkua, vaan yhä suurempi osa Liikennevirastonkin asiantuntijoista tekee työtään globaalissa viitekehyksessä.
Vaikuttamista ja verkostoja – kansainvälinen työ on osa modernin viraston arkea
Julkaistu 19.5.2016
Jo ammoisista Kolumbuksen ajoista saakka merenkulku on ollut kansainvälistä: laivat seilasivat yli valtiorajojen, ihmiset ja tavarat kulkivat paikasta toiseen. Jotta tämä kaikki onnistui, meriväylille oli jo tuolloin sovittu yhteiset pelisäännöt. Nyt, viidensadan vuoden kuluttua, kansainvälinen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. Markkinoiden avautuminen kilpailulle ja ihmisten lisääntynyt liikkuminen vaativat enenevässä määrin yhteisiä järjestelmiä ja ohjeistusta. Eikä vain meripuolella vaan myös tie- ja rautatiealalla.
Miksi kansainvälinen työ on tärkeää?
”Kansainvälisessä yhteistyössä keskeisintä on vaikuttaminen. Pitää seurata jatkuvasti mihin suuntaan maailma on menossa ja vaikuttaa siihen, että se suunta olisi Suomen kannalta mahdollisimman hyödyllinen”, kiteyttää johtava asiantuntija Risto Kulmala Liikennevirastosta. ”On tärkeätä yrittää löytää eurooppalaisille liikennealan viranomaisille yhteinen kanta eri asioihin ja siten yrittää vaikuttaa koko sektorin näkemykseen.”
”Liikenneviraston pitää muiden mukana pystyä nopeasti reagoimaan meitä ympäröivään maailmaan ja sieltä nouseviin asioihin”, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkö Miia Asikainen.
Kuinka vaikutetaan?
Vaikuttamistyötä tehdään laajalla rintamalla. Liikenneviraston virkamiehet osallistuvat yli kolmenkymmenen kansainvälisen järjestön työhön. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa osallistumista eri järjestöjen ja yhdistysten työryhmien kokouksiin. Tiepuolen merkittäviä yhteistyöryhmiä ovat esimerkiksi PIARC ja CEDR. Meripuolella vastaavia ovat mm. IMO, EMSA ja IALA ja rautatiepuolella EIM ja UIC.
Liikennevirasto on myös aktiivisesti mukana Euroopan komission osin rahoittamissa projekteissa, joissa tavoitellaan yleiseurooppalaista ratkaisua kuuloiseenkin asiaan. Liikennevirasto ei kuitenkaan osallistu automaattisesti kaikkiin EU-projekteihin, vaan virasto seuraa ja tutkii laaja-alaisesti, mitä eri väylämuodoissa on menossa, mihin kannattaa lähteä mukaan ja mistä projektista on hyötyä Oy Suomi Ab:lle.
Virastolaiset osallistuvat myös erilaisiin kansainvälisiin konferensseihin ja messutapahtumiin, joissa tavoitteena on kerätä tietoa meneillään olevista hankkeista, uusimmista keksinnöistä ja verkostoitua alan osaajien kanssa.
Mitä eri väylämuodoissa on meneillään?
”Autojen automatisointi sekä toistensa kanssa keskustelevat autot ovat keskeisimpiä kehittämishankkeita tiealalla tällä hetkellä”, Risto Kulmala kertoo. ”Liikenneviraston on mielekästä olla tässä kehityksessä mukana, jotta toteutuskonsepteiksi valitaan sellaisia versioita, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin Suomen liikennettä.”
Meneillään olevista tiepuolen projekteista Kulmala mainitsee NordicWayn, Aurora-hankkeen Lapissa sekä muut MaaS-hankkeet (Mobility as a Service).
”Merenkulussa on tärkeintä tällä hetkellä pyrkiä vaikuttamaan meriympäristön suojelun parantamiseen, merenkulun turvallisuuden kohottamiseen sekä aluksilta viranomaisille tapahtuvien prosessien sujuvoittamiseen ja helpottamiseen”, toteaa ylitarkastaja Antti Arkima.
”Merenkulkuun liittyvää työtä ei voi tehdä ilman kansainvälistä yhteistyötä, sillä meri on kansainvälistä aluetta. Suomen pitää lippuvaltiona tietää mitä jokin asia tarkoittaa, keitä se koskee, milloin se astuu voimaan ja mitä se tarkoittaa käytännössä.”
Osa Liikenneviraston rautatiealan asiantuntijoista on normaalin työryhmätyöskentelyn lisäksi jalkautunut eurooppalaisille areenoille vähän pidemmäksikin aikaa tehdäkseen yhteistyötä eri maiden kollegoiden kanssa.
”Liikennevirasto on mukana Ranskan, Liettuan ja Suomen Twinning-projektissa, jonka ideana on auttaa EU-jäsenyyttä hakenutta valtiota pääsemään EU-kelpoiseksi liikennehallinnollisissa asioissa. Liikenneviraston johtava asiantuntija Juha Piironen vastaa koko projektista paikallisena neuvonantajana Belgradissa. Lisäksi asiantuntija Ville Saarinen työskentelee EIM:ssä jo neljättä vuotta teknisenä johtajana ja hoitaa edunvalvontaa mm. Euroopan rautatievirastoon (ERA) päin”, yksikön päällikkö Seppo Mäkitupa kertoo.
Mitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on meneillään?
”Liikennemuotokohtaisen tutkimuksen rinnalle on enenevässä määrin kirimässä useamman liikennemuodon huomioon ottava multimodaalisuus- ja liikennejärjestelmätutkimus, myös Eurooppa-tasolla”, kertoo T&K-ohjelmajohtaja Tiina Jauhiainen.
”Liikenneviraston tutkimus- ja kehittämistyössä digitalisaatio ja automatisointi näyttäytyvät tällä hetkellä suuressa roolissa. Ekotehokkuuden lisäämiseen tähtäävät uudentyyppiset hankkeet on noteerattu korkealle niin kansallisesti kuin EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa”, Jauhiainen listaa.
Jauhiaisen mukaan tutkimushankerahoituksen saaminen on kiinni aktiivisuudesta ja aktiivisesta toiminnasta aihealueittain ja vahvoissa konsortioissa. Tässä on niin liikennevirastolaisilla kuin suomalaisilla muilla toimijoilla edelleenkin parantamisen varaa.
Lisätietoja:
kansainvälisten asioiden päällikkö Miia Asikainen, p. 029 534 3815 tai [email protected]
Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta