Vaikeaa kelirikkoa luvassa lähes koko maahan - vain länsirannikolla päästäneen helpommalla

Syksyn ja alkutalven runsaat vesisateet sekä kylmä keskitalvi aiheuttavat tieverkolle vaikean kelirikkokevään. Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä. Sen sijaan rataverkolla routavauriota ennakoidaan olevan keskimääräistä vähemmän.

”Vesimäärät olivat alkutalvesta jo monilla teillä suuria, ja koska tänä talvena lunta on ollut koko maassa, vettä tulee riittämään kevään sulamisvaiheessa”, sanoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien tuleekin sopeuttaa ajonopeus kelirikon edellyttämälle tasolle.

Sorateille luvassa painorajoituksia

Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin suurelta osin kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät uhkaavan kelirikon kurissa.

Länsirannikolla päästäneen normaalilla tai keskivaikealla kelirikolla. Sen sijaan Suomen keskiosissa on eniten runkokelirikolle alttiita teitä, sillä siellä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon.

”Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Myös pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta. Tämä johtuu siitä, etteivät tierungot sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin”, Pirinen sanoo.

Koko maassa on ollut päällysteiden kannalta hyvä, perinteinen talvi. Ikääntyneet päällysteet etenkin vähäliikenteisillä teillä voivat kuitenkin paikoin reikiintyä.

”On todennäköistä, että soratiestölle joudutaan asettamaan painorajoituksia”, Pirinen toteaa.

Rautateille ennakoidaan keskimääräistä vähemmän routimishaittoja 

Rataverkolla routimishaittojen ennustetaan olevan laajimmillaan huhti-toukokuun vaihteessa noin 26-43 kilometrin matkalla.  Nopeusrajoituksia joudutaan luultavasti alentamaan roudan vuoksi noin 13 – 25 raidekilometrin pituudella. Talvikauden routarajoitukset painottunevat pääosin sellaisiin rataosiin, joilla ratarakenteet ja kuivatusolosuhteet vaatisivat perusparannustoimenpiteitä.

”Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, radan kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka kertoo.

Osa talviajan rajoituksista voi olla normaalin junaliikenteen tai infran kunnon aiheuttamia muutoksia raiteessa, eikä syy aina ole routiminen.  

Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa haittoja, saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat viimevuosia vaikeammat

Kuluneen talven jäätilanne on ollut viimevuosia vaikeampi. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 10-35 cm paksua kiintojäätä ja tasaista jäätä. Kihti on ollut koko talven avoin. Itäisellä Suomenlahdella on ollut 15-35 cm paksua kiintojäätä ja ulompana on 5-20 cm paksua tiehää ja hyvin tiheää ajojäätä.

Jääkenttä on Itäisellä Suomenlahdella paikoin ahtautunut. Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla kelirikkoaikatauluin, mutta osittain on jouduttu siirtymään ilmatyynyalusliikenteeseen. Normaaliin liikennöintiin palataan reittialueilla jäätilanteen helpottaessa.

Hailuodossa ja Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie, jotka ovat edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut normaalisti koko talven. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.

Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut sekä liikkuvat jääkentät voivat ajoittain haitata lossiliikennettä. Tätä ilmennee erityisesti lopputalvesta sisävesien lossipaikoilla.

Yhteysalusliikenteessä väylien sohjoutuminen, liikkuvat jääkentät ja jäiden ahtautuminen vaikeuttavat liikennöintiä.

Lisätietoja:
Väylävirasto
maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen, p. 029 534 3339

radan kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka, p. 029 534 3925

molempien sähköpostit muotoa [email protected]

Varsinais-Suomen ELY
saaristoliikenteen projektipäällikkö Tapani Jaakkola, p. 029 5020 600, [email protected]

Liikenteen palautteet: [email protected], p. 029 5020 600

Painorajoitusten tilanne

Teiden kelirikko ja painorajoitukset

Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset