Tiesuunnitelman hallinnollinen hyväksyminen ja nähtävillä olo julkisesti perustuu tällä hetkellä kaksiulotteisiin suunnitelmiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että tien elinkaaren kaikissa vaiheissa hyödynnettäisiin älykkäitä 3D-tietomalleja – myös suunnitelmien hallinnollisessa käsittelyssä. Tietomallien käyttö parantaa koko elinkaaren aikana laatua, säästää aikaa ja kustannuksia sekä vähentää virheiden määrää. Jalankulku- ja pyörätien alikulun suunnitelmassa Vihdintiellä kokeiltiin 3D-tietomallin käyttöä osana hallinnollista käsittelyä.
3D-tietomalleja on hyödynnetty jo pitkään teiden suunnittelussa, mutta suunnitelmien hallinnollisessa käsittelyssä on käytetty pääosin kaksiulotteisia, paperisia suunnitelmia. Tähän on vaikuttanut muun muassa hallinnon rajatut mahdollisuudet hyödyntää malliohjelmistoja sekä 3D-tietomallien sisältöpuutteet hallinnollisen käsittelyn kannalta.
Ympäristöministeriön rahoittamassa KIRA-digi-kokeilussa Espoon kaupunki, ELY-keskus, Väylä (ent. Liikennevirasto), Maanmittauslaitos ja Sitowise testasivat, miten 3D-tietomalleja voisi hyödyntää paremmin tiesuunnitelman hallinnollisessa käsittelyssä.
Jalankulun ja pyöräilyn alikulun suunnitelman 3D-tietomalli pilottina
Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin 3D-tietomallin alustavat sisältövaatimukset tiesuunnitelmavaiheeseen. Niitä pilotoitiin jalankulun ja pyöräilyn alikulun tiesuunnitelmassa, joka sijoittuu Vihdintielle Espoon Kortesmäessä.
Toisessa vaiheessa 3D-tietomallia kokeiltiin käytännössä hallinnollisen käsittelyn eri vaiheissa. Syksyn aikana 3D-tietomalli oli julkisesti nähtävillä perinteisen suunnitelman rinnalla. 3D-tietomallia hyödynnettiin myös hallinnollisen käsittelyn eri vaiheissa: Espoon kaupungin lausunnossa, Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymisesitysluonnoksessa sekä Väylän hyväksymispäätösluonnoksessa.
”Kokemus oli positiivinen. Kaikki työhön sitoutetut viranomaistahot hyödynsivät 3D-mallia sovitusti omassa prosessissaan. Kun malli oli julkisesti nähtävillä, myös kaupungin asiakaspalveluhenkilökunta suhtautui 3D-malliin myönteisesti ja oli valmis auttamaan kansalaisia mallin pyörittämisessä”, hankkeen projektipäällikkö Maija Ketola Sitowiseltä kertoo.
3D-tietomallit vaativat jatkokehitystä
Vuoden 2018 keväällä alkanut hanke valmistui tammikuussa 2019.
Pilottikokeilussa havaittiin, että nykyiset ohjelmistot vaativat kehitystyötä, jotta vaadittu tietosisältö saadaan tuotettua tehokkaasti ilman ylimääräistä työtä. Nykyinen 2D-suunnitelmia varten laadittu ohjeistus ei toimi kaikissa asioissa optimaalisesti kolmiulotteisessa maailmassa, ja 3D-tietomallien sisältö- ja esitystapavaatimuksia täytyy edelleen kehittää.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että 3D-tietomallit olisivat nykyistä helpommin saavutettavissa omalta tietokoneelta ilman erikseen asennettavia ohjelmia. Tällä hetkellä myös muun muassa arkistointikäytännöt sekä oikeuslaitoskäsittely estävät vielä 3D-tietomallien täysimääräisen käyttöönoton ja kaksiulotteisista suunnitelmista luopumisen.
”Malliaineiston hyödyntäminen suunnitelmien hallinnollisen käsittelyn eri vaiheissa on kuitenkin tärkeää. Siksi kehittämistä on vietävä eteenpäin ja esteitä on ratkaistava asia kerrallaan esimerkiksi uusien pilottihankkeiden kautta”, Väylän Jenna Johansson toteaa.
KIRA-digi-hankkeen RASTI-projektissa on arvioitu, että systemaattisella koko rakennetun ympäristön standardeihin perustuvalla tiedonhallinnalla pelkkä tiedonhallinnan kustannusten säästöpotentiaali koko rakennusalalla on 300 miljoonaa euroa per vuosi, kun rakennusalan volyymiksi on arvioitu laskelmissa 30 miljardia. Väylän vuosittaisessa noin 1,5 miljardin investointi- ja kunnossapitovolyymilla sama potentiaali olisi 15 miljoonaa per vuosi. Lainmukaisesti hyväksyttävien suunnitelmien hallinnolliset prosessit ovat vain pieni osa tästä, mutta kokonaisuuden säästöpotentiaali kuvaa myös suunnitelmien hallinnollisen prosessin digitalisaatiolla saavutettavia hyötyjä.
Faktaa maanteiden suunnittelusta
- Väylä on maantieverkon tienpitäjä ja vastaa mm. maantieverkon omistajan tehtävistä.
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) vastaavat alueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta, kuten maanteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta.
- Maanteiden suunnittelu on vaiheittaista:
- Esiselvitysvaiheessa tutkitaan tiehankkeiden tarvetta ja ajoitusta.
- Yleissuunnitteluvaiheessa päätetään hankkeen merkittävimmät perusratkaisut.
- Tiesuunnitteluvaiheessa määritetään esimerkiksi tien tarkka sijainti ja sitä varten tarvittavat alueet.
- Rakennussuunnitelmavaiheessa laaditaan varsinaisen rakennustyön edellyttämät asiakirjat.
- Maanteiden yleissuunnitelmat ja tiesuunnitelmat perustuvat lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.
- Suunnitelman hallinnollinen käsittely tarkoittaa suunnitelman lainmukaista hyväksymismenettelyä, johon osallistuu usea viranomaistaho.
- Tiesuunnitelman valmistuttua ELY-keskus lähettää suunnitelman lausunnoille eri viranomaistahoille sekä edellyttää kuntaa, jonka alueella suunnittelualue sijaitsee, asettamaan suunnitelman julkisesti nähtäville määräajaksi. Nähtävillä olon aikana suunnitelmasta on mahdollisuus jättää muistutuksia.
- ELY-keskus laatii lausuntovaiheen ja nähtävillä olon jälkeen suunnitelmasta hyväksymisesityksen, jonka lähettää Väylään tarkastettavaksi.
- Yleissuunnitelmien ja tiesuunnitelmien hyväksymispäätöksen antaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
- Suunnitelman hyväksymisprosessin aikana tarkastetaan suunnitelman sisältö, hyväksyttävyys sekä suunnitelmaprosessin lainmukaisuus.
Lisätietoa
Työn loppuraportti
https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2019-10_tiesuunnitelman_tietomallipohjaisen_web.pdf
Sitowise Oy
Maija Ketola
s. maija.ketola(at)sitowise.com
p. 358 20 747 6131
Väylävirasto
Jenna Johansson
s. jenna.johansson(at)vayla.fi
p. 029 5343 266
Uudenmaan ELY-keskus
Mira Aaltonen
s. mira.aaltonen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 290
Espoon kaupunki
Maiju Kivioja-Korhonen
s. maiju.kivioja-korhonen(at)espoo.fi
p. +35843 825 3080
Maanmittauslaitos
Tuomas Lehtonen
s. tuomas.lehtonen(at)maanmittauslaitos.fi
p. 040-592 7449
