Hyppää sisältöön

Vähäliikenteisten ratojen kuntonäkymät ovat heikot

Julkaistu 21.9.2020 9.00

Vähäliikenteisiksi radoiksi luokitellaan radat, joilla ei ole markkinaehtoista matkustajaliikennettä tai tavarakuljetuksia on vuosittain alle 300 000 tonnia. Vähäliikenteisiä ratoja pitkään piinannut ongelma on niiden heikentyvä kunto. Väylävirasto on käynyt läpi vähäliikenteisten ratojen kunto- ja liikennöintitilanteen toimenpidetarpeineen.

Pääväyläverkon ulkopuolisten, vähäliikenteisten ratojen kunto on heikko. Etenkin päällysrakenteen ikä ja kantavuuteen liittyvät puutteet asettavat rajoituksia liikenteelle. Vaikka liikennettä on vähän, rata voi olla merkittävä yhteys: Vähäliikenteiset radat muodostavat tärkeän väylän elinkeinoelämän ja erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksille ja ovat merkittävä lenkki rataverkon ja kuljetusketjujen kokonaisuudessa. Odotukset raideliikenteen kuljetus- ja matkamäärien kasvulle ovat isot myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta.  

Väylävirasto pyrkii jatkamaan vähäliikenteisten ratojen elinkaarta mm. tehostetulla kunnossapidolla. Näin kalliimpia, mutta tarpeellisia korjauksia voidaan hetkellisesti siirtää. Kunnossapidon keinot kuitenkin loppuvat aikanaan ja radan kunto voi romahtaa äkillisestikin.

"Kuljetusten ja matkustajien odotetaan saapuvan perille ajallaan, oli kyse vilkkaammasta tai vähäliikenteisestä radasta. Heikon kunnon takia vähäliikenteisillä radoilla on paljon nopeusrajoituksia ja välillä liikenne voidaan joutua jopa keskeyttämään", sanoo liikennejärjestelmäasiantuntija Kristiina Hallikas.

Sopiva kalusto aiheuttaa haasteita liikennöitsijöille: Uusiutuva vetokalusto ylittää 20 tonnin akselipainon, mutta useilla vähäliikenteisillä radoilla kantavuus sallii normaalinopeudella korkeintaan 16 tonnin vetokaluston.

"Rataverkon pitäminen liikennöitävässä kunnossa on tärkeää niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiiviset", summaa Hallikas. ”Rahoituksen riittävyys normaalin kunnossapidon lisäksi tarvittaviin suurempiin korjaustoimenpiteisiin on kuitenkin jatkuva haaste väylänpidollemme”, hän jatkaa.

Väylävirasto selvittää säännöllisesti vähäliikenteisten ratojen tilaa. Edelliseen selvitykseen verrattuna osalla rataosista liikennemäärät ovat kasvaneet yli vähäliikenteisten ratojen määritelmän ja osalle on kohdistettu erillistä korjausrahoitusta. Vähäliikenteisten ratojen tilanne elää myös asiakastarpeiden mukaan.

Lisätietoja:

Vähäliikenteiset radat - Tilanne ja tulevaisuus 2020
https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-35_vahaliikenteiset_radat_web.pdf

Selvitys: liikennejärjestelmäasiantuntija Kristiina Hallikas p. 029 534 3874

Kunnossapito: osastonjohtaja Magnus Nygård p. 029 534 3576