Tienvarsiniitot ehkäisevät onnettomuuksia ja tukevat luonnon monimuotoisuutta

Kesäkuusta lähtien maanteiden varsille ilmestyvät viheralueiden hoitajat työkoneineen. Väylävirasto muistuttaa, että autoilijoiden ja muiden tielläliikkujien on otettava niittoja tekevät työkoneet huomioon. Vastaniitetty nurmi ja vastaraivattu vesakko voivat olla varoitusmerkkinä siitä, että tien reunoilla ja luiskissa on lähistöllä työkoneita liikkeellä. Työkoneita kohdattaessa on vauhtia hiljennettävä vaaratilanteiden välttämiseksi.

Niittojen tarpeesta keskustellaan usein vilkkaastikin kesäaikaan. Väylävirastolla on painavat perusteet tienvarsiniitoille ja vesakonraivauksille. 

”Niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Ajoradan lähellä rönsyilevä kasvillisuus on vaaratekijä niin tienkäyttäjille kuin kasvillisuuden sekaan piiloutuville eläimillekin. Hyvä näkyvyys antaa kuljettajalle aikaa reagoida yllättäviinkin tilanteisiin. Etenkin kaarteissa, risteyksissä ja suojateiden lähellä riittävä näkyvyys on erittäin tärkeää. Kaikki jalan tai polkupyörällä liikkuvat mutta etenkin lapset hyötyvät myös hyvästä näkyvyydestä. Niitoilla ja vesakonraivauksilla tieympäristö saadaan pidettyä selkeänä”, toteaa maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta.

Niittotöillä pyritään takaamaan tielläliikkujille esteettömät näkymät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja. Vesakonraivaukset ulottuvat niittotöitä laajemmalle alueelle, ja niitä tehdään maanteiden varsilla joka toinen tai kolmas vuosi. Sekä niitot että vesakonraivaukset ovat tärkeitä myös muun kunnossapidon ja tien kunnon kannalta, jotta esimerkiksi ojat ja muut kuivatusrakenteet toimivat tarkoitetulla tavalla.

Tienvarsien niitto- ja vesakonraivaustyöt kuuluvat alueellisesta tienpidosta vastaavien ELY-keskusten tilaamiin maanteiden hoitourakoihin. Väylävirasto muistuttaa, että yksityisteiden liittymissä näkemien avaaminen kuulu yksityistien liittymän haltijalle.

Niitot tuottavat ja ylläpitävät arvokkaita elinympäristöjä

Niittäminen edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tienvarsien säännöllinen niitto on ajan myötä luonut merkittävän määrän elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle, jopa uhanalaisillekin lajeille. Niitto ylläpitää näitä arvokkaita, perinnebiotooppeja muistuttavia elinympäristöjä.

Vilkasliikenteisten teiden varsia niitetään kaksi kertaa kesässä. Näillä teillä ensimmäinen niitto tehdään nykyohjeiden mukaan kapeana, mikä auttaa tienvarsilajistoa uudistumaan. Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. Vähäliikenteisemmillä teillä niitetään vain kerran kesässä kahden metrin leveydeltä heinä-elokuussa. Niittotöiden myöhentämistoiveita esitetään usein.

”Niittoja ei voida myöhentää liikaa liikenneturvallisuussyistä. Myöhäiset niitot myös heikentävät niittylajiston elinolosuhteita, sillä kasvilajeista voimakkaimmat runsastuvat tienvarsilla”, Terhelä toteaa.

Niitoilla torjutaan myös haitallisia vieraslajeja

Tienvarsille on asettunut myös haitallisia vieraskasveja. Laajimmin on levinnyt komealupiini, jonka torjunnassa keskeistä on estää sen leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä. Tästä syystä kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan.

Haitallisia vieraslajeja ei saa hävittää tienvarsilta ilman lupaa. Jos suunnittelee torjuntatoimia tiealueelle, on oltava yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa torjunnan toteutuksen edellytyksistä. Siirry Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivuille.

• Oletko törmännyt vieraslajiin? Ilmoita siitä Vieraslajit.fi-verkkosivulla
• Niitoista voi antaa palautetta Liikenteen asiakaspalvelussa
• Lisätietoa maanteiden kesähoidosta Väyläviraston sivuilta
• Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös ELY-keskusten sivuilta
• Lue lisää haitallisista vieraslajeista Väyläviraston verkkosivuilla

Lisätietoja:

Marketta Hyvärinen

ympäristöasiantuntija, Väylävirasto

p. 029 534 3261

[email protected]

Mika Terhelä

maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija, Väylävirasto

p. 029 534 3331

[email protected]