Tienvarsien niitot tuovat turvallisuutta ja tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä

Kesän tulo vauhdittaa tienvarsikasvit kasvuun -  niittotyöt alkavat. 

Kesäkuusta lähtien maanteiden varsille ilmestyvät viheralueiden hoitajat työkoneineen. Väylävirasto muistuttaa autoilijoita ja muita tiellä liikkujia ottamaan huomioon teiden pientareilla ja sivuojien luiskissa liikkuvat työkoneet, ennakoimaan työkoneiden kulkua ja tarvittaessa hiljentämään vauhtia vaaratilanteiden välttämiseksi.
 
Tienvarsiniittojen tarpeesta keskustellaan vilkkaasti joka kesä. Teiden kunnossapidon asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta perustelee tienvarsiniittoja ja vesakonraivauksia painavin syin.

”Ajoradan lähellä rönsyilevä kasvillisuus on vaaratekijä niin tienkäyttäjille kuin kasvillisuuden sekaan piiloutuville eläimillekin”, Terhelä sanoo. ”Niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Etenkin kaarteissa, risteyksissä ja suojateiden lähellä näkyvyys on muutoinkin tarpeen pitää riittävänä. Niitoilla ja vesakonraivauksilla tieympäristö saadaan pidettyä selkeänä.”  

Niittotöillä pyritään takaamaan tielläliikkujille esteettömät näkymät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja. Hyvä näkyvyys antaa kuljettajalle aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin. 

Vesakonraivaukset tehdään tielinjoilla useamman vuoden kierrolla, ja ne ulottuvat niittotöitä laajemmalle alueelle. Sekä niitot että vesakonraivaukset ovat tärkeitä myös maanteiden kunnossapidon kannalta, kun ojat ja muut tierakenteet toimivat tarkoitetulla tavalla.

Niittäminen edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tienvarsien säännöllinen niitto on aikojen kuluessa luonut merkittävän määrän korvaavia elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle ja jopa uhanalaisillekin lajeille. Niitto ylläpitää näitä arvokkaita, perinnebiotooppeja muistuttavia elinympäristöjä.

Vilkasliikenteisten teiden varsia niitetään kaksi kertaa kesässä. Näillä teillä ensimmäinen niitto tehdään nykyohjeiden mukaan kapeana, mikä auttaa myös tienvarsilajistoa uudistumaan. Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. Vähäliikenteisemmillä teillä niitetään vain kerran kesässä kahden metrin leveys heinä–elokuussa.

Niittotöiden myöhentämistoiveita esitetään usein. ”Loputtomasti niittoja ei voida myöhentää liikenneturvallisuuden ja kustannusten takia. Niittotöiden kustannukset kohoaisivat, kun lyhyellä aikavälillä tehtävät niitot vaatisivat nykyistä huomattavasti suuremman määrän niittokalustoa” Terhelä toteaa.

Niitoilla torjutaan haitallisia vieraslajeja

Tienvarsille on asettunut myös haitallisia vieraskasveja. Laajimmin on levinnyt komealupiini, jonka torjunnassa keskeistä on estää sen leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä. Tästä syystä kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan.

Haitallisia vieraslajeja ei saa hävittää tienvarsilta ilman lupaa. Mikäli suunnittelette torjuntatoimia tiealueelle, olkaa yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa toteutuksen edellytyksistä

•    Oletko törmännyt vieraslajiin? Ilmoita siitä Vieraslajiportaalissa.

•    Niitoista voit antaa palautetta Liikenteen asiakaspalveluun Palautevayla.fi:ssä

•    Maanteiden kesähoidosta lisätietoa Väyläviraston sivuilta

•    Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös ELY-keskusten sivuilta

Lisätietoja:
Marketta Hyvärinen
Asiantuntija, Tekniikka ja ympäristö, Väylävirasto
p. 029 5343 261
[email protected]