Tienkäyttäjien tyytymättömyys maanteiden tilaan ja kuntoon on entisestään lisääntynyt. Kaikkein tyytymättömimpiä ovat ammatikseen autoilevat. Tämä selviää juuri valmistuneista kesän 2014 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Myös Liikenneviraston omat kuntomittaukset osoittavat tiestön kunnon heikenneen.
Tyytyväisyys tiestön kuntoon on laskenut vuodesta 2010 lähtien ja on nyt huolestuttavan alhaalla. Tyytymättömiä ollaan niin pää- kuin muidenkin teiden kuntoon, kaikkein tyytymättömimpiä kuitenkin muihin kuin pääteihin. Liikennevirasto jakaa tienkäyttäjien huolen tieverkon kunnosta.
Ammattiautoilijat erityisen kriittisiä
Varsinkin ammattiliikenteen eli raskaan liikenteen edustajien tyytyväisyys on laskenut selvästi. Nyt ensimmäistä kertaa useimmat heistä ovat tyytymättömiä pääteiden kuntoon kesäkaudella, ja tyytyväiset ovat jääneet vähemmistöön. Tyytymättömyys muiden teiden kuntoon on entisestään lisääntynyt. Peräti 60 prosenttia ammattiautoilijoista on erityisen tyytymätön muun tiestön kuntoon. Tässä ryhmässä korostuvat muun muassa metsäteollisuuden raakapuukuljetuksia ajavat autoilijat.
Myös yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon on vähentynyt, heistäkin tyytymättömiä on nyt jo reilu kolmannes, selvästi useampi kuin kesällä 2012, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran.
Huolena muiden liikennekäyttäytyminen – ja teiden kunto
Tähän saakka sekä ammattiautoilijat että yksityishenkilöt ovat olleet melko tyytyväisiä pääteiden päällysteiden kuntoon, mutta nyt tyytyväisiä on enää vajaa puolet yksityishenkilöistä ja vain 30 prosenttia raskaan liikenteen vastaajista. Eniten molempien vastaajaryhmien tiellä liikkumista häiritsivät päällystevauriot ja urat.
Liikkumisen sujumista ja mukavuutta haittasivat sekä yksityisten että raskaan liikenteen vastaajien mielestä muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytyminen (yksityisistä tätä mieltä oli 48 prosenttia ja raskaan liikenteen edustajista 50 prosenttia) sekä teiden huono kunto (yksityiset 38 prosenttia ja raskas liikenne 54 prosenttia).
Onko muita keinoja kuin nopeusrajoitusten alentaminen?
Teiden huonon kunnon vuoksi tienpitäjä joutuu harkitsemaan nopeusrajoitusten alentamista 100 km tuntinopeudesta 80 kilometriin tai alemmaksikin. Tutkimuksen mukaan tienkäyttäjät suhtautuvat huonokuntoisten teiden nopeusrajoitusten alentamiseen ymmärtäväisesti. Yksityisistä vastaajista 72 prosenttia ja ammattiautoilijoista 52 prosenttia hyväksyy nopeusrajoitusten alentamisen, jos tien huono kunto sitä edellyttää.
Vuoteen 2018 mennessä arvioidaan korjaustarpeessa olevan päällysteiden määrän kasvavan kaksinkertaiseksi, mikäli kunnossapidon rahoitustaso ei oleellisesti parane. Kaikkia päällystevaurioita ei pystytä korjaamaan ja osa päällystetyistä teistä joudutaan palauttamaan sorateiksi. Lisäksi teiden huonon kunnon takia joudutaan asettamaan lisää paino- ja nopeusrajoituksia. Kehitys on mahdollista pysäyttää riittävän suurella ja pysyvällä tasokorotuksella perusväylänpidon rahoitukseen.
Myös tyytyväisyyden aihetta löytyy
Tiedottamiseen liikenteen häiriöistä ovat kaikki hieman aiempaa tyytyväisempiä, tyytyväisiä on nyt 56 prosenttia yksityisistä ja 54 prosentti ammattiautoilijoista. Myös ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä saa kiitosta useimmilta yksityisiltä ja puolelta raskaan liikenteen edustajista. Samoin useimmat ovat tyytyväisiä tienvarsien siisteyteen. Tosin vastaavat prosentit muilla kuin pääteillä ovat selvästi heikommat.
Liikennevirasto tutkii tienkäyttäjien tyytyväisyyttä tienpitoon 1-2 vuoden välein tehtävillä asiakaskyselyillä: talvikysely tehdään vuosittain ja kesäkysely joka toinen vuosi. Lisäksi Liikennevirasto saa tiestöstä suuren määrän muuta asiakaspalautetta, jota käsitellään Liikennevirastossa ja alueellisissa ELY-keskuksissa monin eri tavoin. Liikenneviraston, ELY-keskusten ja myös urakoitsijoiden tavoitteena on palvella asiakkaitaan, tienkäyttäjiä, mahdollisimman hyvin resurssien antamissa puitteissa, siksi asiakkaiden palaute on tärkeää toiminnan kehittämiseksi.