Liikennevirasto varautuu talveen väylillä muun muassa suunnitelmallisella kunnossapidolla, urakoitsijoiden laadunvalvonnalla ja riittävällä määrällä jäänmurtajia. Teidenkin talvikunnossapito pystytään yhä turvaamaan.
Väylänpidon talvivalmiuksien kehittämistä ovat osaltaan auttaneet aiemmat talvet, jotka välillä koettelivat liikennettä ankarastikin. Viime talvi kuitenkin oli sään ja liikenteen kannalta suhteellisen normaali.
Rautateillä varaudutaan lumeen talvi talvelta paremmin
Rautatieliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi Liikennevirastolla on käytössään useita keinoja. Näitä ovat mm. aiempaa paremmat lumityöjärjestelyt, kaatumavaarassa olevia puiden poistaminen ja vaihteisiin asennetut lumiharjat. Suuriinkin lumimääriin on varauduttu mahdollisimman hyvin, samoin iäkkään, mutta rautatieliikenteen kannalta keskeisen asetinlaitteen ongelmiin. Vaikeimmissa talven keliolosuhteissa häiriöitä ei voida kuitenkaan täysin välttää.
Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsijat laativat erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne. Lumityön laatuvaatimukset pidetään jo aiemmiksi talvikausiksi kiristetyllä tasolla, ja työt tehdään aina liikenteen ehdoilla.
Liikenneviraston yhteistyökumppanit rautateiden talvikunnossapidossa ovat urakoitsijat, VR Group ja HSL.
Teillä tarvitaan tienkäyttäjän ja kunnossapitäjän yhteispeliä
Väylänpidon niukka rahoitustilanne ei ole toistaiseksi vaikuttanut liikenneväylien talvikunnossapitoon, mutta päällysteiden heikentynyt kunto näkyy epätasaisuuksina myös talvella.
Maanteiden talvikauteen valmistaudutaan vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Alueurakoitsijat vastaavat talvikunnossapidosta niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat.
Talviliikenteen onnistuminen maanteillä on tienkäyttäjien ja tienpitäjän yhteinen asia. Talvikelit vaativat jokaiselta kuljettajalta ennakointia talveen valmistautuessa, yksittäistä matkaa suunnitellessa ja ennen kaikkea liikenteessä. Säiden vaihtelun myötä myös huonot kelit lisääntyvät. Jokainen auraus tai muu kunnossapitotehtävä ottaa aina oman aikansa.
Liikennevirasto tiedottaa poikkeuksellisista keliolosuhteista mm. vaihtuvilla tienvarren opasteilla, www-sivuillaan sekä radioiden ja navigaattoreiden kautta liikennetiedotteilla. Akuuteissa liikenneongelmissa palvelee Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100. Talvikunnossapidosta, tienpidosta ja liikenteestä palautetta voi antaa Liikenteen asiakaspalveluun.
Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen merillä
Talveen varaudutaan yhdeksällä jäänmurtajalla. Liikenteen avustamiseen käytettävissä ovat Arctian perinteisten murtajien lisäksi Alfons Håkansin Zeus, ruotsalaismurtaja Frej ja kaksi Arctian monitoimimurtajaa. Liikennerajoituksia asetetaan satamiin jääpeitteen paksuuden mukaan samoilla periaatteilla kuin aiempina talvina. Talven ankaruutta voidaan ennustaa vasta tammikuussa. Satamien liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusliikenteen turvallisuus.
Talvimerenkulku on monen osapuolen yhteispeliä: satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS-keskusten.
Liikenneviraston asettama tavoite palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talvena tämä tavoite täyttyi hyvin: keskimääräinen odotusaika oli 1,85 tuntia.
Eniten euroja teiden talvikunnossapitoon
Teiden hoito kokonaisuudessaan maksaa noin 200 miljoonaa euroa, josta talvihoidon osuus on noin 120 miljoonaa euroa. Urakat ovat 5–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita.
Rautateillä talvikunnossapidon vuosikustannukset ovat talvesta riippuen noin 20–30 miljoonaa euroa. Summa koostuu varsinaisista talven lumitöistä ja roudan keväisin aiheuttamista lisätöistä.
Korkeat talvimerenkulun kustannukset vaikuttavat suoraan kansainväliseen kilpailukykyymme. Tammikuun 2015 alusta voimaan tulevan rikkidirektiivin todellisia kustannusvaikutuksia on vielä vaikea ennakoida. Liikennevirasto pyrkii yhteistyöllä Ruotsin Merenkulkulaitoksen kanssa minimoimaan jäänmurron kustannuksia. Näin myös varmistetaan turvallinen ja palveluvelvoitteen täyttävä avustustoiminta. Jäänmurron kustannukset vaihtelevat noin 40–60 miljoonaan, josta Saimaan osuus on noin miljoona. Viime talven, joka oli erittäin leuto, kustannukset (jäänmurto ja hinaajat) olivat noin 42 miljoonaa euroa, josta polttoaineiden osuus noin 4 miljoonaa euroa.